Tätä on luvassa:

Kirjoitan elämästä ja ystävyydestä. Kirjoitan siitä kun elämä potkii päähän. Kirjoitan teorioita miehistä, tunteista, parisuhteesta ja siitä kuinka se kestää vaikka töitä tehdään pahimmillaan 12 h/vrk ja ei ehditä kunnolla näkemään. Kirjoitan siitä miten koen ammatillisuuden elämässäni. Joitain vanhoja kirjoituksia, kuten runoja ja satuja, siirtelen tänne arkistojen kätköistä. Myös arjen ilot ja liikkuminen näkyy blogissa.

Toivottavasti viihdyt seurassani. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä, ajatuksia ja kommentteja. Sähköpostillakin saa lähestyä: nuvo.niina@gmail.com

Tervetuloa minun maailmaani.

perjantai 25. toukokuuta 2012

Huh hellettä

Ulkona kyllä lämpöasteita riittää. Niitä oli jo aamusta ihan
riittävästi, joten tuli lähdettyä capreissa luistimien kanssa
liikenteeseen ja ei ollut kylmä. Mitä luksusta.

Nyt on kahden päivän aikana juostu työpaikasta toiseen. Eilinen meni
Lahdessa ripariasioissa ja tänään puolestaan täytyi käydä
kotiseurakunnassa ripariasioissa. Kaksi kokousta kahteen päivään ja
ensi viikolla on vielä kokouksia toistensa perään. Ei haittaa. Ei
ainakaa minua.

Tänään on kiire päivä ja huominen ei ole yhtään sen helpompi. Tänään
tulin kokouksesta sijaistamaan asuntolaan ja huomenna on sijaisuus
aamulla ja illalla perus työvuoro omassa työssä, josta toki onneksi
kohta loppuu työsopimus. Että näin.

Minä ajattelin painaa niska limassa kesän ajan. Entäs te?

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Lusimalla lusittu

Nämä kevään viimeiset koulupäivät tuntuvat niin pitkiltä. Itkuhan
tässä meinaa tulla, kun oikeasti ymmärtää, että periaatteessa koulu on
tämän kevään jälkeen käyty ja on oikeasti aika siirtyä jälleen
työelämään.

Kyllä minä työelämää odotan. Odotan hartaammin kuin mitään muuta.
Ainakin tällä hetkellä. Niin ja näyttäisi siltä, että syksyksi olisi
oikeasti töitäkin. Ihanaa! Kaikki kyllä selviää.

Nyt tappelen vielä kielien kanssa. Jos saisin tämän ruotsin suullisen
päättökokeen tehtyä niin jaksaisin varmaan syksyllä vielä yrittää
kirjallistakin. Niin ja sitten olisi vielä englannin kirjallinen
jäljellä. Ja ensi viikolla alkaa virallinen kesäloma. Sitä siis
odotellessa.

tiistai 22. toukokuuta 2012

Se olisi sitten siinä..

Periaatteessa kolmen vuoden istumiset koulunpenkillä olisi tänään
lusittu. Toki tälle keväälle on tämän päivän jälkeen kaksi
tenttipäivää. Mutta kuitenkin.

Teki mieli vain juosta ympyrää ja kiljua riemusta. Ihan oikeasti voin
sanoa olevani viittä vaille valmis! Ja me on taludellisesti pärjätty
kolme vuotta omilla tuloilla. Toki on ollut tiukkaa ja jokainen sentti
on tarkkaan laskettu ja päätä raavittu, että miten kaikista laskuista
selvitään. Selvittiin ja kunnialla! Ei yhden yhtä muistutusta
laskuista.

Kaikki näyttää jotenkin selvemmältä. Näyttäisi siltä, että syksylle
olisi tiedossa niitä oikeita töitä, josta maksetaan oikea palkka.

Niin ja lokakuussa on oikeasti paperit kädessä. Minä pystyn siihen ja
minä teen sen!

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Lämpöä riittää

Nyt se on tullut luoksemme jälleen hetkeksi. Siis mikäpä muukaan kuin
kesä. Lämmöt on kohdillaan ja tuulen virekään ei haittaa.

Ajatuksia on tullut prosessoitua. Hyvä niin. Aloitin kirjoittamaan
kirjettä, tosin en tiedä saako vastaanottaja sitä koskaan luettavaksi.
Ehkä tämä kuuluu tähän toipumisprosessiin. Vaikea sanoa.

Vielä olisi muutama päivä lusittavana koulun penkillä. Sitten
istumiset on pääsääntöisesti istuttu. Syksyllä tämäkin koulu on
kokonaan ohi. Helpotuksen huokaus. Opiskelijaelämä ei kyllä ole
helppoa. Onneksi minulla on maailman ihanin mies, joka jaksaa potkia
persuksille, jotta tehtävät tulisi tehtyä.

Rauha on siis palannut arkeemme tämän viikkoisen tunnemyrskyn jälkeen.
Nyt saa nauttia hetken auringosta. Illalla kutsuu taas tietokone ja
koulutehtävät.

torstai 17. toukokuuta 2012

Ärsytys, vitutus

Toisinaan nämä pienet kahvittelu hetket perhen kesken voisi vain jättää väliin. Niistä ei saa mitään muuta kuin pahan mielen, kun eräs kiistää kaiken sanomansa. Näitä sen sanomisia on nyt vuoden verran työstetty useamman eri ihmisen kanssa ja edelleen sen kieltämiset aiheuttaa voimakkaat tunnemyrskyt.

Miksi se ei voi myöntää sanoneensa jotain vaan miksi pitää joka kerta olla kieltämässä? Miksi se ei edes joskus voi myöntää omia virheitään vaan väittää, että minä olen itse keksinyt kaiken? Miksi tämä menee aina jossain vaiheessa tähän? Miksi?

Minä en vaan enää ymmärrä. Kaiken muun sanomisensa se muisti, mutta ei sitä, minkä takia minulle lähestulkoon täysin ventovieras ihminen haukkui minut vuosi sitten pystyyn siskoni hääpäivänä. Niin minullehan on annettu ammatilliset valmiudet kohdata muiden ongelmat, joten on itsekästä olla niitä käyttämättä. Niin, että loppupelissä kenen vika se oli, että minä paloin loppuun ja romahdin täysin?

perjantai 11. toukokuuta 2012

Kisatunnelmaa

Pakko hehkuttaa. Suomen loistavat leijonat ovat pelanneet aivan
loistavan turnauksen. Nyt vastassa on Kanada ja Suomen pojat iskevät
kiekkoa maaliin niin, että kanadalaiset voivat vain pyöritellä päätään
kiekon vilahtaessa heidän ohitsee.

Nyt Meidän leijonien pitäisi vain saada oma maali pidettyä puhtaana ja
raivolla menä vastustajan päätyyn. Heidän täytyy iskeä kimppuun ja
kunnolla.

Nyt pn menossa hyvä peli. Peli, jota katsoo mielellään. Katsotaan
miten käy. Pidetään peukut pystyssä ja huudetaan kannustusta.

keskiviikko 9. toukokuuta 2012

Ihanan kamala opinnäytetyö

Se tunne, kun on vuoden ajan tehnyt opinnäytetyötä ja tietää sen siitä huolimatta olevan hyvin sekava ja loppua ei näy, vaikka pitäisi.

Sunnuntai meni armottomasti koneen edessä istuessa ja hakatessa auki vammaisuuden määritelmää ja kaikkea muuta mahdollista. Se, kun työ pursuaa korvista ja sen haluaisi vain heittää päin seinää. Se, kunkoko työ turhauttaa hitaalla etenemisellä ja oikeasti ei millään jaksaisi.

Tiedon hankkiminen. Varmaan se kaikista turhauttavin. Kyllä sitä tietoa löytyy, mutta ne ovat liian vanhoja. Miksi, voi miksi opinnäytetyön kanssa ei voisi olla helpompaa?

Kyllä minä nautin sen tekemisestä. Nautin, kun sain perehtyä raamatun vammaiskäsitykseen ja siihen mitä vammaistyö on tämän päivän seurakunnassa. Nautin siitä, että saan tehdä aiheesta, joka kiinnostaa. Mutta, mutta...

Jokainen opinnäytetyöntekijä ammattikorkeassa tietää sen mitä se on kun uppoutuu korviaan myöten johonkin. Se vie kaikki ajatukset ja muita tehtäviä ei saa tehdyksi.

Tästä viisastuneena.. Minä en kyllä enää lähde opiskelemaan. En ainakaan seuraavaan kolmeen vuoteen, sillä opinnäytetyön tekeminen on ihan syvältä..

lauantai 5. toukokuuta 2012

Kisakatsomoa ja ajatuksia

Eilen pystytimme J:n kanssa kisakatsomon meille kotiin. Koti
siivottiin pikavauhtia kuntoon ja tarjoilut laitettiin esille. Mikä
olisi voinut olla mukavampaa kuin Suomen pelin katsominen
kotona läheisten kanssa. Onneksi tuo peli päätyi vielä kaiken
lisäksi Suomen voittoon.

Toki olisi varmasti ollut mielettömän hienoa olla paikan päällä
katsomassa peliä, mutta minä, joka vihaan suuria ihmismassoja,
olisin vain tuskastellut. Minulle riittää kotona oleva kisakatsomo.
Ei ainakaan ole ruuhkaa ja vessaan pääsyä ei tarvitse jonottaa
puolta tuntia ja eikä tarvitse maksaa itseään kipeäksi yhden
oluen tai lonkeron tähden.

Minä nautin kisoista kotona, joku toinen saa fiiliksen jotain muusta.

torstai 3. toukokuuta 2012

Mahdollisuus voittaa kunnon hääkuvaus

BLACK.bling.WHITE -hääblogissa on menossa mielenkiintoinen arvonta. Käy ihmeessä kurkkaamassa ja katsomassa. Yllätyt varmasti.

Arvontaan ohjeet löytyvät sivuilta.


keskiviikko 2. toukokuuta 2012

4. Suomen hauvamalli

Tämän haasteen löysin blogista HauvaHaaste. HauvaHaaste haastaa koiran omistajia jakamaan kertomaan kuvin koiristaan.

Sofi on hyvin eloisa lapsi. Eihän siitä juuri mitään poseerauskuvia ole. Miten voisi olla, kun se työntää kuononsa joka paikkaan ja haluaa leikkiä? Tässä kuitenkin muutama kuva, jolla neiti osoittaa olevansa varsinainen malli. :)


 Nauttiskeleva neiti.

Sofi on neiti, joka ilmaisee tyytyväisyytensä. 





 

 Poseerava kaunosielu.

Kyllä se osaa seistä nätisti myös paikallaan. Ainakin sen pienen hetken.