3. Virvon varvon, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuueks, vitsa sulle, palkka mulle!

Tämän haasteen löysin blogista HauvaHaaste. HauvaHaaste haastaa koiran omistajia jakamaan kertomaan kuvin koiristaan.

Pääsiäinen on monelle lomareissua, suklaamunia, virpojia, ulkoilua kevät säässä, jne...Sofin pääsiäinen menikin sitten antibiotteja syödessä korvatulehdukseen. Meistä toinen on kuitenkin ollut melkein koko ajan kotona neidin kanssa. Meidän neidille tämä tarkoitti kirjaimellisesti laatuaikaa ja pitkiä lenkkejä ulkoilmassa. Tässä hieman pääsiäisen kuvia. 

 

 Neidin kanssa on tullut pääsiäisenä ulkoiltua. Koiruus nauttii yli kaiken puistossa olemisesta, tai no mistäpä voisin varmaksi mennä sanomaan, mutta sinne tuntuu olevan kova kiire kerta toisensa jälkeen.

Mikään ei ole puistossa ollessa niin mukavaa kuin heittää neidille keppiä tai jotain lelua, mikä on kotoa otettu mukaan. Näitä ei kylläkään tehdä silloin kun paikalla on muita karvaisia otuksia. Toinen koira on kuitenkin kaikkein paras leikkikaveri. Ainakin minun mielestäni.

Kaunosielu oli myös kovin kiinnostunut palmusunnuntaina käyneistä pikkunoidista ja heidän antamista virpomisvitsoista. Kaikken mieluiten olisi tietenkin maistuneet pääsiäissuklaat. Jostain syystä ne päätyivät kaapin päälle piiloon. :)

 





 

Parempaan päin

Sofi käytettiin eläinlääkärillä korvien takia pari viikkoa sitten. Silloin neiti sai antibiotit ja korvatipat. Eläinlääkärimme sanoi silloin, että pari päivää biottien loppumisen jälkeen olisi tultava uudestaan, jotta hän voi korvat putsata nukutuksessa. Tänään oli vuorossa uusi visiitti. Aamusta neitokauno autoon ja lähdimme kohti lääkäriä. Menomatka sujuikin siihen asti ihan hyvin, kunnes käännyimme isolta tieltä kohti määränpäätä. Siitäkös Sofi riemastui. Neito pomppasi ylös häntä koipien välissä uikuttaen. Olisikohan oikeasti tiennyt minne ollaan menossa.

Päästiin paikalle ja suoraan toimenpidehuoneeseen. Saatiin kehuja, kuinka hienosti koiraa on hoidettu. Korvat näyttivät päällepäin puhtailta. No eihän se niin yksinkertaista voinut ollakaan. Neiti nukutettiin ja korvat putsattiin huolella. Onneksi J oli mukana, sillä minua alkoi yksinkertaisesti heikkottamaan ihan mielettömästi. Liekö se piikkimäärä oli liikaa. J hoiti homman loppuun, kun minä lähdin ulos raittiiseen ilmaan.

Nyt neiti nukkuu ja suuri huoli on ohi. Ruoka menee varmaan jälleen vaihtoo. Nielussa on ollut tulehdus tai ruuasta johtuva ärsytys, joka on tukkinut korvat ja aiheuttanut korvatulehduksen. Tosin tämä voi olla ties kuinka pitkältä ajalta. Katsotaan nyt miten karvalapsi toipuu, kun tärykalvo on puhkaistu ja korvat on täysin puhtaat. Jos nyt helpottaisi, niin ne kauan odotetut juoksutkin voisivat alkaa. Pääasia on kuitenkin se, ettei mitään vakavaa ole. Mikä helpotus.