Tervetuloa joulukuu!

Se on täällä! Siis joulukuu. Olen odottanut marraskuun alusta joulukuuta kuin kuuta nousevaa. En sen kaiken kiireen ja vilskeen vuoksi, jota joulu tuo tullessaan vaan sen takia, että työtaakka hieman helpottaa ja saan kerättyä akkuja kevääseen. Syksy on ollut rankka ja pitkä ja vapaita on jäänyt viettämättä aika paljon. Tässä kuussa luvassa onkin tuntuva helpotus, sillä työpäiviä on kaiken kaikkiaan vain 13. Onneksi. En varmaan olisi enempää jaksanutkaan.

Mainitsinkin alkusyksyn vai oliko se loppukesän jossain bloggauksessa, että osallistuin Tilda -joulukalenterivaihtoon. Ja vielä viime metreillä ennen joulukuun alkua osallistuin adventtivaihtoon. Minulle tuotiinkin aivan ihana joulukalenteri kotiovelle asti, jonka J ottikin vastaan puolestani, koska en ollut venyneen työpäivän vuoksi vielä kotiin asti ehtinyt. Kuinka malttamattomana odotinkaan ensimmäisen luukun avaamista ja sitä tunsi itsensä melkein pieneksi lapseksi, joka maltttamattomana odottaa jouluaattona lahjojen avaamista. Adventtikalenteri ei ehtinyt perille adventiksi postin temppuilujen vuoksi, mutta tuo ei aittaa. Minun lähettämätkään kalenterit eivät ehtineet, koska en töideni vuoksi ehtinyt niitä ajoissa postiin viemään. Ja kuinka paljon harmittikaan niiden puolesta, joille kalenterit tein. Suunnattomasti toivon, että kalenterit miellyttäisivät vastaanottajiaan.

Tämä vuosi on poikkeus joulukalenterien määrässä. Tildajoulukalentein ja -adventtikalenterin lisäksi minulla on perinteinen veikkauksen joulukalenteri ja tietysti partiolaisten adventtikalenteri, jonka sain tänä vuonna koillis-helsingin lippukunnilta joulutervehdyksenä. Olisin sen varmaan unohtanut ostaa muuten, kun oma joulukalenteri myyjä lopetti partion. Näillä näkymin olen ensi vuonna mahdollisesti itse noita kalentereita myymässä, sillä vuoden alusta olen mukana sisu-partio ryhmässä ylimääräisenä aikuisena ja lisäkäsinä.

Joulukalenterin luukuista onkin paljastunut vaikka mitä kivaa. On enkeliä, korviksia ja kaulakorua. Kuvia laittelen kun koneen ääreen pääsen. Adventtikalenterin luukusta paljastuikin aivan upea tonttulakki, joka on itse tehty. Lisäksi luukussa oli kaikkea muutakin mukavaa.

Lomailijan kuulumisia

Kesäloma lähenee loppuaan. Jalat eivät venyttelyistä huolimatta osoita olevansa ollenkaan paremmassa kunnossa. Päinvastoin. Venytykset lisäävät vain kipuja entisestään. Mutta siis, joku tuhehdus siellä jyllää, joka samalla kerryttää kalkkia kantapään kohtaan (kansankielellä luupiikki). Lähete röntgeniin olemassa, mutta vielä kun sinne saisi itsensä raahattua niin hyvä olisi.  Jalka ei kestä juurikaan kävelyä, uintia yms. Juoksemisesta ei kannata edes haaveilla. Luistimia pitäisi käydä kokeilemassa. Siinä kun ei ole tärähtävää liikketyä vaan tasaisia potkuja.

Mummi haudataan huomenna. Hyvä loman lopetus tällle lomalle. Kukat sain onneksi tilattua. Jouduin tosin liikkeessä arpomaan, että otanko viuhkan kortilla vai nauhalla. Valitsin nauhan, sillä ei viuhka ole viuhka ilman nauhaa.

Yläkerrassa on menossa kylppäriremontti ja kohta ne tulee meillekin sitä tekemään. Haluan vain nähdä miten nuo työmiehet meinaavat hommansa hoitaa tuon koiraneidin kanssa. Minähän en kohta ole enää lomalainen vaan jälleen töissä. Onneksi. Pääni ei ole luotu lomailuun, sillä paikalla oleminen hajoittaa pään hyvin tehokkaasti.

Tildajoulukalenteri edistyy loistavaa vauhtia. Ei enää montaa juttua puutu niin kalenteri on valmis. Olen tässä tehokkaasti suunnitellut pohjat myös kahdelle seuraavalle vuodelle. Joulukuussa siis aaton jälkeen on luvassa tekemästäni kalenterista kuvia. Siihen asti pidän teitäkin jännityksessä. :)

Mega Finland Lappland 2013 -postaussarjaa joutuu vielä tovin odottamaan. Kylöä sekin ajallaan ulos tulee, kunhan vaan saisin koneelle istuttua ja jotain ylös kirjoittettua ja kuvat katsottua läpi tekstiä varten. Kaikki ajallaan. Eihän roomaakaan rakennettu päivässä. ;) 

Hurahdus

Joku saattaa muistaa, kuinka opinnäytetyötä tehdessäni löysin Tildan. Nyt löysin sen uudestaan, kun etsin jotain tekemistä kesälomalle. Ja kas kummaa löysin itseni jälleen Tilda foorumilta ja onnistuin osallistumaan vielä kaiken kukkuraksi Tildan joulukalenterivaihtoon. Noh, ei harmita.

Onpahan tekemistä vapaapäiville ja muutenkin. Mikään ei ole rentouttavampaa kuin pieni puuhastelu, jonkin mielenkiintoisen jutun ääressä. Ja mistäs sitä tietää, kuinka Tildamaiset meidän häistä vielä tuleekaan. Kaikki ajallaan, mutta nyt nautin kun saan vähän näpertää ja mikä parasta saan joulukuussa ilahduttaa jotain toista aikaansaannoksillani.

Olen ostellut kankaita ja etsinyt kaavoja. Kävin kirjastossakin lainaamassa muutaman Tilda-kirjan. Mutta se mitä etsin löytyi tänään netistä. Nyt pääsen puuhastelemaan ja laittelen kuvia tännekin kun saan ensin valmiiksi. 

Kaikenlaista sitä on tullut taas tehtyä.

Harjoittelussa on todella hiljaista. Vain työntekijöiden äänet kuuluvat talosta. Kohta kuulemma vilkastuu. Asiakkaat tulevat ja menevät. Saapuvat kuulemma aaltomaisesti. Omalla tavallaan on ollut kiva, kun nyt on vain yksi asiakas paikalla. Ehtii työajalla tehdä mm. harjoitteluraporttia ja asentamaan tulostimen ajureita. 

Kotona ollessa onkin tullut tehtyä paljon enemmän. Ompelukone surisee ja opinnäytetyö edistyy pikku hiljaa, mutta kuitenkin hyvää vauhtia. Ensimmäiset hahmot ovatkin jo valmiit ja tallessa omassa pussukassaan, jotteivat häviä. Eihän ne suoranaisesti Tildaa ole, mutta ainakin sinne päin. Helppo kaava ja sitä rataa. Puuhaa ainakin riittää. 

Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi ovat valmiit. Ihan hauskoja niistä tuli ja meidän karvainen kaveri rakastui niihin myös. Nuken pohjan kävi eilen illalla hakemassa korista ja olisi sillä halunnut leikkiä. Onneksi ei repinyt. Olisi voinut hieman harmittaa. Kaksi nukkea odottaa hiuksia ja kasvoja. Kaksi on täyttövaiheessa menossa. Eläimiäkin pitäisi aloittaa pikku hiljaa. Näiden teko on mukavaa pikkupuuhaa. Pohjat kun ompelee valmiiksi, voi hiukset ja kasvot tehdä nukelle televisiota katsellessa. Hyvässä vaiheessa siis opinnäytetyön kanssa menossa. 

Ihania ompelujuttuja - Ensimmäinen valmis

No niin nyt on ensimmäinen Tilda-pupu kokonaisuudessaan valmis. On pupulla nyt kaikki valmiina kun on vaatteet ja kaikki. Kuvista näkyy millainen pupusta tuli. Toki se olisi voinut onnistua vieläkin paremmin, mutta tyytyväinen olen käden jälkeen kuitenkin.

Ylemmässä kuvassa on pupu ilman vaatteita luonollisessa tilassaan. Pupun kaavat löytyivät yhdestä Tilda-kirjasta, mutta kaavoja muutin hieman, koska halusin pupusta sellaisen, että se pystyy istumaan. Jäin vain miettimään, että ei tämä kyllä ehkä ihan sama pupu ole, jota ystäväni on tehnyt. Ja alemmassa kuvassa pupulla on yllään pikku kukka -feressi, jonka ompelemiseen meni enemmän aikaa kuin itse pupuun. Pupun feressi syntyi hieman vahingossa. Ja feresiä koristaa pieni pitsi esiliina. Ihan perinteistä Tilda-pupua ei tästä nyt kuitenkaan tullut tuon feresin takia, sillä jotenkin koin fiksummaksi käyttää vanhoja kankaita pois kuin ostaa kasan uusia. 

Seuraavana olisi vuorossa poikapupu. katsotaan mitä se saa ylleen. Etenkin kun tyttöpupu on näin hienona. Odotan jo innolla, että saan aloittaa seuraavan tekemistä.

Hiljaiseloa

Tämä viikko on taas poikkeus siinä muiden joukossa. Vain yksi päivä töitä ja silti tuntuu, etten saa mitään järkevää aikaiseksi. Kaikkea mahdollista pitäisi tehdä, mutta tulee tehtyä aina jotain mikä ei ole niin oleellista.

Viime viikonloppuna alkanut voimakas päänsärky on nyt kumottu. Ainakin suurimmaksi osaksi. Vielä joutuu kipuja lievittämään, muttei ollenkaan niin voimakkailla konsteilla kuin alkuviikosta. Ja mikä parasta olen ehtinyt viettämään miehenkin kanssa laatuaikaa. Tämä jo tekee tästä viikosta selvän poikkeuksen.

Tiistaina oli meidän yhteinen vapaapäivä ja se käytettiin tehokkaasti pyörimällä pitkin Espoon perämetsiä geokätköilyn merkeissä. Päivän saldoksi kertyikin 11 purkkia. Illalla päätimme pitkästä aikaa käydä elokuvissa. Vuorossa oli tällä kertaa Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä. Elokuva oli jälleen aivan mahtava ja sitä oli ilo seurata. Tämä elokuva nautinto saatiin vieläpä 3D:nä. Aah mitä luksusta. Yhdistelmä hulvatonta huumoria ja taidokkaita näyttelijöitä, joten ihan huikea elämys taas kerran. Kyllä kannatti kerrankin tehdä yhdessä jotain.

Ensimmäinen Tilda-pupu on nyt valmis. Pupu tuli parissa päivässä ja nyt on vaatetus vielä kesken. Vaikka aluksi hieman epäilinkin sitä mitä siitä pupusta tulee niin jälleen kerran olen omaan käden jälkeeni erittäin tyytyväinen ja toivottavasti seuraava on viekäkin parempi. Olen nyt tehnyt ensimmäisen tilda-hahmoni ja sydän on viety kokonaan. Tuo pupukin on jotenkin niin hellyyttävän näköinen. Meidän koiraneiti ei ole vielä onneksi puputyttöä huomannut. Olisi muuten pupuneito entinen hyvin nopeasti.

Nyt saan hetken hengähtää. Juhannus ja minullakin on vapaata kaikesta huolimatta. Senkin saan viettää miehen kanssa yhdessä. Nämä seuraavat päivät ovet meille tärkeitä ja niitä me emme halua pilata sitä millään tavalla. Jätetään siis ironia kotiin ja sarkasmi myös.

Näihin kuviin ja tunnelmiin Samae Koskisen Eväsretken myötä toivotan kaikille 
rauhallista ja hyvää Juhannusta.

Ihania ompelujuttuja - Osaisinko minäkin?

Olen tänään juossut ympäri keskustaa etsiessäni mitä eriskummallisempia asioita. Tosin järkyttävän päänsäryn kanssa. Kerronpa teille mistä tämä kaikki johtuu.

Eilen olin tosiaan kyläilemässä hyvän ystäväni luona. Katselimme valokuvia ja vaihdoimme kuulumisia. Samalla hän kertoi aloittaneensa ompelemisen. Hän kertoi ommelleensa pupuja lahjaksi ja omaan kotiin koristeeksi. Hän oli ollut ihan kurssilla ja siitä sitten innostunut. Katselin ystäväni ja hänen miehensä lahjaksi saamia nukkeja ja ihastelin, kuinka morsiannukella oli melkein samanlainen hääpuku kuin ystävälläni oli ollut omissa häissään. Ystäväni kertoikin äitinsä tehneen morsiuspari nuket ja minä olin aivan haltioissani.

Siitä se ajatus sitten lähti. Jos näin voi sanoa. Ystävättäni tekemät puput olivat niin suloisia, että ajattelin itsekin kokeilla, joskos minäkin osaisin sellaiset tehdä. Niinpä olen tänään käynyt hakemassa hieman kangasta ja vanua ja muuta sellaista pientä jota ajattelisin tarvitsevani parin pupun tekoon. Lisäksi kävini kirjastosta lainaamassa muutamia kirjoja, jotka käsittelevät juurikin näitä hahmoja. 

Kyseessä on siis Tilda -hahmot, joita on joka lähtöön. Katsotaan mitä tästä tulee. Ainakin olisi työmatkoille jotain viihdykästä tekemistä lukemisen sijaan. Etenkin, kun ajattelin kokeilla ihan puhtaana käsityönä näiden tekemistä. Minulla kun ei ole omaa ompelukonetta ja kangaskaupasta vakuuteltiin, että käsinkin näitä voi ommella.