Tätä on luvassa:

Kirjoitan elämästä ja ystävyydestä. Kirjoitan siitä kun elämä potkii päähän. Kirjoitan teorioita miehistä, tunteista, parisuhteesta ja siitä kuinka se kestää vaikka töitä tehdään pahimmillaan 12 h/vrk ja ei ehditä kunnolla näkemään. Kirjoitan siitä miten koen ammatillisuuden elämässäni. Joitain vanhoja kirjoituksia, kuten runoja ja satuja, siirtelen tänne arkistojen kätköistä. Myös arjen ilot ja liikkuminen näkyy blogissa.

Toivottavasti viihdyt seurassani. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä, ajatuksia ja kommentteja. Sähköpostillakin saa lähestyä: nuvo.niina@gmail.com

Tervetuloa minun maailmaani.

keskiviikko 31. elokuuta 2011

SYKSYN VIRALLINEN ALOITUS

”Sataa sataa ropisee, pili pili pom.." Sadekeli on vallannut Suomen rintaman. Puissa lehdet kellastuvat, ruska aika alkaa olla käsillä. Illat pimenee ja saan polttaa kynttilöitä. Koulukin alkoi melkein kuukausi sitten ja toi mukanaan normaalin arkirytmin. Töistä ei kuitenkaan ole vieläkään tietoa, mutta ehkä en niitä tälle syksylle niin tarvitsekaan. Tehdään siis sijaisuuksia.

Koulu tuntuu menevän nyt jollain ihme voimalla eteenpäin. En oikein tiedä, miten ihmeessä olen saanut sykittyä sen eteen näin paljon. Keväällä pitäisi olla kaikki teoriaopinnot jo pois alta ja voin oikeasti etsiä töitä kunnolla. Siis tyyliin vuoden viransijaisuutta. Ensi syksylle jäisi ainoastaan koulussa käytäväksi opinnäytetyöhön liittyvät asiat.

Nyt harmittaa, etten aloittanut opinnäytetyötä jo viime keväänä. Jos olisin silloin jaksanut nousta sängystä ylös, olisin nyt keväällä voinut ottaa koulusta paperit ulos. Nyt joudun olemaan vielä sen puolitoista vuotta koulussa. Pahus. No toisaalta kevät on jo valmiiksi tiukka, joten kyllä se sijaisuuskin kelpaa.


Syksy aloitettiin viralliseti tänä vuonna synttärijuhlilla. Mukana oli ne tärkeimmät ja läheisimmät ystävät, sisarukset puolisoineen kummankin puolelta. Kyllä pieniin juhliin on aikaa, mutta seuraavia juhlia saa sitten odottaa. Sen verran hintavat nuokin pippalot olivat. Mutta eniten odotinkin ihmisten näkemistä, etenkin hänen, jota en ollut taas useampaan vuoteen nähnyt. Juhlia jännitin aika paljon. Miten käy kun laitetaan kaveripiirit sekaisin? Pääsääntöisesti se meni ihan hyvin. Tosin muutama täysin aliarvoinen kommentti lensi ystävälleni ilmaan ja kyllä hävetti, häpesimme molemmat; minä ja mieheni.

Aina kaikki ei suju niin kuin pitäisi. Se kun yksi mokaa, jää itsekin miettimään olisiko omassa käytöksessä ollut parantamisen varaa.  Olisiko minun pitänyt tehdä ja toimia toisella tavalla tai jättää jotain sanomatta?


In English:


Fall began a birthday celebration. I got all the key people in the scene. Thus after a long time to him, which I see very rarely. To celebrate a lot of stretching. What will happen when you put a guy messed up circuits? Everything went really well. Only a few tasteless comment to my friend. Yes, ashamed. Häpesimme both, I and J.

It does not always turn out the way it should. It is when one is doing wrong, is to think about themselves in their own behavior would have been room for improvement. Would I have done and to act in a different way, or leave something unsaid?

torstai 25. elokuuta 2011

Juhlien järjestämistä

Väsyttää. Paljon olisi tekemistä niin juhlien järjestämisessä kuin koulunkin kanssa. Kaikkeenpa sitä pieni ihminen sotkeutuukin ja yrittää selvitä siitä kunnialla.

Koulu on kutakuikin mallillaan. Vielä olisi yksi rästitehtävä viime keväältä jäljellä ja tämän syksyn tehtävätkin on hoidettu melkein aikataulussa. Mitä nyt ennakkotehtävä on hieman myöhässä, ehkä. Palautuspäivää en ole kovinkaan tarkasti vielä katsonut. Nyt kun opinnäytetyölle näytettiin vihreää valoa, saisin tehdä ideapaperin ja sen jälkeen hommat alkaisivat sen osalta pyöriä täysillä. Opinnäytetyö on kylläkin tämän vuoden kouluhommista se, jota olen odottanut ehkä eniten. Innolla odotan, että pääsen kunnolla tekemään sitä. Aihe kun on minulle tärkeä ja hyödyllinen myös muille kuin minulle.

Mutta en olisi ikinä uskonut, että juhlien järjestäminen on näin työlästä. Vaikka suunnitelu on aloitettu kerrankin ajoissa. Onneksi kaikkea ei tarvitse tehdä yksin vaan J on näiden kemujen suhteen ollut myös hyvin aktiivinen. Viikon ajan on siivottu ja puunattu. Vitriinit siistitty ja kaapin päälisiä laitettu kuntoon. Edelleen tuntuu, että tekemistä riittää loppumetreille asti.

Tarjoiluja on mietitty ihan urakalla. Ja juomia varten saatiin eilen tuotua lisää kylmätilaa kotiin. Kunhan kaikki on valmista ja saa hetken nauttia siististä ympäristöstä ja juoda kahvit ilman, että tarvitsee samaan aikaan häärätä kymmentä eri asiaa. Oikeastaan kaikki alkaa olla jo valmista. Siltikin tuntuu, että tekemistä riittää. Kiitos siitä Sofin karvanlähdön. Vaikka tänään on vielä vuorossa imurointi, niin sen tietää, että huomenna ja lauantaina joutuu vielä imuroimaan uudelleen. No tämä on kai sitä koiraperheen arkea.

Tarjoiluastioita on kerätty kasaan ihan urakalla. On lainattu termaria ja boolimaljaa kauhan kera. Vielä odotellaan tarjottimista vastausta. On mietitty vaatetusta ja kaikkea mahdollista. Pitäisi vain toivoa, että juhlat menevät hyvin. Nyt yhditetään kavereita.

Nämä on oikeastaan toiset juhlat, jotka me järjestämme meillä. Me emme oikeastaan ole juhlivaa sorttia kumpikaan. Silloin juhlitaan kun siihen oikeasti on aihetta. Nyt lauantaina saan nähdä monta hyvää ystävää kerralla. Sitä odotelessa.



maanantai 22. elokuuta 2011

Megailua Tampereella (osa3)/ Mega in Tampere (part3)






 
Sunnuntainpäivän saldo 31 purkkia, päivä ennätys meni rikki, ja päälle 21 000 askelta.
La - Su saldo noin 50 purkkia ja askeleita reilut 45 000 kappaletta.


Oli järjestäjä porukka saanut kastattua hyvän tapahtuman. Homma toimi, ja paikalla oli hyvä meininki.Jos ei olisi niin ujo, olisi ehkä tullut juteltua enemmänkin vieraiden kanssa. Toisaalta on kiva näin. Saimme tutustua kuitenkin uusiin kätköiljöihin purkeilla.Ehkä minäkin ilmoittaudun seuraavan megan työtekijä kuntaan mukaan. ;)

Seuraavaa siis odotellessa. Kiitos ja kumarrus kaikille mukana olijoille.


In english


On Sunday we went to get 31 caches, daily record was broken, and over 
21000 steps. Sat - Sun balance of about 50 caches, and steps over 45000.


There was a gang organizer received a heap of good event. Here's how it worked, and there was a good meininki.Jos would not be so shy, it might become even more after talking with strangers. On the other hand is a nice way. We were, however, we explore the new amateurs cache access. Maybe I register for the next megaan worker. ;)  
  

So while waiting for the next. Thank you to all involved.

keskiviikko 17. elokuuta 2011

Megailua Tampereella (osa2)/ Mega in Tampere (part2)

Viikonlopun tarkoituksenahan oli kerätä mahdollisimman monta löytöä ja liikkua paljon. Näin ollen päätimme jättää auton majapaikkaamme ja liikkua kävellen. Kaikki kun oli ystäväni luota kävelymatkan päässä. Ystäväni luota lähtiessä suuntasimme nokkamme kohti Tampereen keskustaa ja sen tuomia haasteita. Kuljimme kaunista rantareittiä ja onnistuimme jopa pomppimaan kartanon edestä juuri juhlakansan keskuudessa pujoitellen. Hieman hävetti siitä puikkelehtia, mutta tajusimme liian myöhään, joten mentävä oli.

Tampereen keskusta tuli viikonlopun aikana hyvinkin tutuksi. Siellä kun on nyt pyöritty ympyrää tutkien lähestulkoon kivienkin alta. Keskustassa riitti väkeä: oli geokansaa liikenteessä ja sen lisäksi vielä niitä tavallisia tamperelaisia, jotka eivät olleet tietoisia siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Meidän onneksemme saimme suhteellisen rauhassa etsiä ilman ylimääräisiä silmäpareja. Vain muutamaan paikkaan joku toinen osui meidän kanssa samaan aikaan.

Ennen kuin päätimme palata alueelle, päätimme vielä poiketa majapaikan kautta pikaisesti. Otimme sieltä uuden suunnan kohti Härmälää ja lähdimme jatkamaan matkaa kävellen. Välissä jo tuntui, etten enää haluaisi ottaa yhtään askelta. Mutta jollain ihmeen voimalla sitä sai kyllä itsensä liikkeelle ja jatkamaan matkaa. Matkan varrella kun oli vielä purkkejakin niin matka sujahti nopeasti ohi. Alueelle päästyämme kiertelimme ympäriinsä ja yritimme bongailla tuttuja nimimerkkejä. Me kun olemme ujomman puoleisia, jää usein uudet tuttavuudet juuri tuonne purkien hauille. Lisäksi päädyimme alueellakin tuijottelemaan GPS -laitetta ja bongasimme muutaman chirpinkin vaan kiinni emme niitä saaneet.

Alueella huomasi sen, kuinka kansainvälinen tapahtuma loppupelissä olikaan. Paikan päällä saattoi kuulla monia eri kieliä ja sillä Euroopan maista oli paljon väkeä paikalla. Toki myös muualtakin maailmalta oli väkeä paikalle saapunut. Markkina-alueellakin oli ulkomaalaisia myyjiä. Oli kiva nähdä heidän tuotteitaan, koska niissä on paljon eroa myös meidän tuotteisiimme. Terassillekin taisimme eksyä muutamat juomaan. Päivä kun oli ollut pitkä, päätimme kuitenkin pysyä kohtuudessa ja painella ajoissa majapaikkaan.

Päivän saldoksi kertyi n. 20 purkkia ja päälle 25 000 askelta. Todellinen kuntokuuri, sitähän tämä laji on. Ja ennen kaikkea monivaltaista liikuntaa. 







In English


Tampere center became very familiar during the weekend. There is now a rotation circle around the radar almost kivienkin. In the center was enough to crowd: geokansaa was in traffic and in addition they are still common types of Tampere, who were not aware of what is happening around. Fortunately for us, we were able to find a relatively peaceful with no extra eyeballs. Only a few places we hit someone else with the same time.

The region saw it, the international event in the final game was. On the ground could hear many different languages​​, and because the European countries had a lot of people there. Of course, also from parts of the world was the crowd arrived. Market alueellakin were foreign vendors. It was nice to see their products, because they have a lot of difference in our products. Terrace Llekin we would get lost a few to drink. Day had been a long while, we decided, however, remain moderate in the new house, and run fast in time slot.

During the day, we got about 20 cans, and we walked over 25 000 steps. The actual condition of a course, that's what this species is. And, above all, a comprehensive physical activity.

maanantai 15. elokuuta 2011

Megailua Tampereella (osa1)/ Mega in Tampere (part1)


Lauantai aamuna oli aikainen herätys. Sängystä tuli ponkaistua jo kuuden aikaan ylös, jotta saisimme kaiken valmiiksi seitsemään mennessä ja pääsisimme suuntaamaan auton keulan kohti Tamperetta. Tai näin oli ainakin suunnitelma. Kaikki ei sitten kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Ensinnäkin vielä oli GPS laittamatta lähtö kuntoon ja tarvittavat tiedot sinne lataamatta. Laita mies asialle väsyneenä ja silmät ristissä niin lopputuloksena on Katastrofi. Hänen piti poistaa joku tiedosto niin hän onnistui poistamaan vahingossa kartat koko laitteesta. Niitä sitten etsittiin kissojen ja koirien kanssa puolisen tuntia ennen kuin muistin, että toisella konella on kartoista varmuuskopiot. Ei muuta kuin kartat gps:n ja menoksi.

Meidän tuntien hieman jännitti, että pääsemmekö ollenkaan perille asti. Melkein poikkeuksetta kun olemme matkalla, huomamme olevamme ihan jossain muualla kuin siellä missä pitäisi olla. Etenkin siinä vaiheessa kun pitäisi palailla kotiin päin. Mutta tätä ei tapahtunut tällä kertaa. Vaikka pysähtelimme paljon matkalla niin siitä huolimatta matkamme eteni hyvää vauhtia ja ilman sen kummempia kommervenkkejä. Ainakin melkein. Yhdellä pysähdyksellä mies pääsi sitten nauttimaan extreamistä. Autoparkkiin ja matka kohti metsää. Siellä se oli. Iso kivi. Ylös pääsy ei tuottanut ongelmaa, mutta alas tulo olikin sitten toinen juttu. Etenkään kun ei ollut mitään välineitä mukana. Siispä. Mies on ison kiven päällä ja minä juoksen kiveä ympäri etsien reittiä, mistä pääsisi alas. Meidän harrastuksemme siis vain vahvistaa parisuhdetta. Kyllä siinä mielessä jo kävi, että pitäisikö soittaa palokunta paikalle. Lähinnä alkoi itseäni naurattamaan. Mitä minä sanoisin hälytyskeskukselle.. "Hei voisitteko tulla tuomaan tikkaita tälläisiin koordinaatteihin, kun tuo mies ei pääse tuolta isolta kiveltä alas. Niin siis tähän ei autolla pääse viereen..." Se olisi ollut jo liian koomista.

Ehjin nahoin pääsimme kuitenkin päämääräämme. Saimme auton parkkiin ja lähimpään puskaan oli jälleen pakko sännätä. Saimme käsiimme sen mitä puskasta haimme ja päätimme vielä siirtää autoa hieman lähemmäksi. Seuraava parkkipaikka löytyi helposti. Autolta poistuimme jälleen puskan kautta kohti Härmälän leirintäaluetta. Olimme saapuneet päämäärään kerrankin ajoissa. Olimme ilmoittaneet olevamme paikalla yhdentoista ja yhden välillä. Nyt saatoimme aloittaa viikonlopun vieton hyvällä omalla tunnolla. 


In english 

Saturday morning was a wake-up time. We climbed out of bed for up to six in the morning, to get everything ready by seven, and we could direct the vehicle toward the bow of Tampere. Or at least that was the plan. All, however, does not, then just go according to plan. First of all, it was still without placing the GPS output condition and the necessary information there to download it. Put a man about it when you are tired and your eyes crossed, so the end result is a disaster. He had to remove a file so he managed to accidentally remove the maps of the entire device. They then searched for dogs and cats with half an hour before I remembered that one is konella maps backups. None other than the maps for the GPS and go.

Our feeling a little nervous that we shall make it all the way at all. Almost without exception, when we are on the way, we realize that we are somewhere quite different than what there should be. Especially at the stage when we should have a piece of home. But this did not happen this time. Although a lot of stoppages on the way so despite our journey progressed rapidly and without any special incidents. Well, almost. One stop, then he got to enjoy the extream. Parked the car and the journey towards the forest. There it was. A big stone. Top entry did not produce the problem, but the revenue was down, then another story. In particular, when there were no instruments involved. So. The man is a big stone on stone, and I will run around looking for a route, which reach down. Our hobby, therefore, only strengthen the relationship. Yes, it already had in mind, that should call the fire department. Mainly myself began to laugh. What I would say the alarm center .. "Hey, could you come to bring this to the coordinates of the ladder, when the man did not get from that big rock bottom. So, therefore, this does not get a car next to ..." It would have been too comical.

We were able to escape unscathed, however, our goal. We got a car park and the nearest puskaan was again forced to shoot. We got our hands on what puskasta we got and we decided to still move the car a little closer. Next car park was easy to find. Disembarked from the car back through the bushes toward the Härmälä camping. We had arrived at the goal on time for once. We were informed that we are located on one another, and one between. Now we could start off the weekend celebration with a clear conscience.


(I`m so sorry in my english...)

torstai 11. elokuuta 2011

Tien päälle

Lauantaina pitäisi jälleen lähteä tien päälle. Tällä kertaa auton nokka osoittaa Tamperetta ja seurana on mahtava mies.

Tämän viikonlopun reissua on odotettu pitkään ja hartaasti. Mistään syystä emme jättäisi tätä tilaisuutta käyttämättä hyödyksi Tampereen visiitin ajankohdaksi. (Olipas erittäin hölmösti muotoiltu lause.) Mielellämme olisimme lähteneet jo huomenna liikenteeseen, mutta koiran hoidollisista syistä pääsemme vasta lähtemään lauantai aamuna. No mikäs tuossa. Muutama hassu tunti lähdön viivästymiseen ei meidän menoa haittaa. Pääsemme leikkimään "turisteja" Tampereelle. Majoituskin järjestyi lopulta niin, että olemme hyvän ystäväni luona yötä. Kaikki hotellit kun tahtovat olla viikonloppuna Tampereella täynnä. Se ei meitä kylläkään yllättänyt, sillä tiedämme monen muunkin olevan sinnepäin liikenteessä ja samalla asialla kuin mekin.


Viikonloppuna Tampereella tai no tarkemmin ottaen Härmälässä tapahtuu ja paljon. Ainakin meille miellekästä puuhaa. Pääsemme tapaamaan ihmisiä: vaihtamaan kuulumisia tuttujen kanssa ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Puhuttavaakin varmasti riittää. Onhan kaikilla yhteinen harrastus.

Päämäärämme on siis Mega-event -tapahtuma, jonne kerääntyy yli tuhat harrastajaa ympäri maailmaa. En millään malttaisi lähtöä odottaa. Pääsee taas kunnolla vauhtiin ja toivottavasti sijoituskin kasvaisi hieman. Mutta ei sillä sijoituksella minulle ole niin väliä, sille toiselle ehkä kylläkin. Pääasia on kuitenkin se, että olisi hauskaa.

Olen niin onnellinen siitä, että meillä on yhteinen harrastus. Harrastus, jonka ansiosta liikkuminen on monipuolista ja mukavaa. Se, että saa yhdessä tehdä jotain, on ehkä kaikkein parhainta mitä minä tiedän. Niin vähän kun olen kesän aikana tuota ihanaa miestä nähnyt, sitä suuremmalla innolla odotan yhteistä viikonloppua. Mikäpä voisikaan olla paremmin.

Georeissu Härmälään yhdessä. Saadaan tulla ja mennä niin kuin halutaan. Ainakin periaatteessa. Meihin voi Härmälässä törmätä samoin kuin Tampereen keskustassa. Tosin liikkeellä on myös paljon muitakin. Minä en jaksa odottaa...



And in Englihs

Weekend in Tampere, or more precisely is happening and a lot of Härmälä. At least for us a nice thing to do. We get to meet people: to exchange news with friends and meet new people. Certainly enough to talk about. After all, all a common hobby.

Our goal is to be mega-event event, which builds up over a thousand enthusiasts around the world. I do not expect any malttaisi departure. Get back up and running properly and the associated investment will hopefully grow a little. But it is not the emplacement of me not really matter, though it may be another. The main thing is, however, that it would be fun.

This event has enrolled more than 1,000 participants from around the world. I can not wait until Saturday.
Maybe we meet in Tampere.

lauantai 6. elokuuta 2011

Virallinen kesäloma

Sain aloittaa lomani aivan mahtavasti. Tulin riparikiertueelta kotiin J:n työpaikan kautta, kun piti häneltä hakea auto. Kotiin päästyäni minua odotti varsinainen yllätys:
Kahvit keittetty termariin
Itse leivottu mustikkapiirakka
kauniisti asetellut mansikat
kukkakimppu ja kaunis rannekoru
sekä kattaus 
Siinä tuli jälleen todettua, kuinka paljon tuota mielettömän ihanaa miestä rakastankaan. Vielä sain häneltä kauniin sormuksen ja samaa sarjaa olevat korvakorut korupussin kera. Minut on tosiaan lahjottu.

Loma on mennyt synttärijuhlia järjestäessä ja myös hieman töitä tehdessä. Päätin tähän kahden viikon lomalle ottaa kuitenkin sijaisvälityksen perehdytyspäiviä neljä kappaletta, jotta syksyllekin olisi töitä. Mukavaa vaihtelua kotona löhöömiselle. 

Ensi viikonloppu menee reissatessa, kun ulkomaita myöten kokoontuu saman lajin harrastajia suurtapahtumaan Tampereen kupeeseen. Tuota taoahtumaa on innolla odotettu melkein vuoden päivät. Kiva nähdä pitkästä aikaa myös muita harratajia kunnolla ja vaihtaa heidän kanssaan kuulumisia.

Varsinaista asiaa minulla ei tällä kertaa ole. Olen nyt jotenkin niin lomaorjentoitunut. Ihana mieheni paistaa minulle lettuja, kun minun teki niitä niin kovasti mieli. 

Ja kyllä rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta: Nyt, aina ja ikuisesti.

perjantai 5. elokuuta 2011

Tunnustus



Tunnustuksen saajan kuuluu kertoa lempi 1) väri 2) ruoka 3) paikka, jossa haluaisi käydä.
 
 
 

1. Sinisen ja violetin sävyt
2. Ruoka, joka on yhdessä tehty miehen kanssa
3. Skotlanti, siellä on paljon linnoja, joita haluaisin kuvata.

Tunnustus tulisi antaa 15 bloggaajalle eteenpäin, mutta haluan korostaa niitä, jotka tämän tunnustuksen ovat todella ansaistsevat, joten: