Tätä on luvassa:

Kirjoitan elämästä ja ystävyydestä. Kirjoitan siitä kun elämä potkii päähän. Kirjoitan teorioita miehistä, tunteista, parisuhteesta ja siitä kuinka se kestää vaikka töitä tehdään pahimmillaan 12 h/vrk ja ei ehditä kunnolla näkemään. Kirjoitan siitä miten koen ammatillisuuden elämässäni. Joitain vanhoja kirjoituksia, kuten runoja ja satuja, siirtelen tänne arkistojen kätköistä. Myös arjen ilot ja liikkuminen näkyy blogissa.

Toivottavasti viihdyt seurassani. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä, ajatuksia ja kommentteja. Sähköpostillakin saa lähestyä: nuvo.niina@gmail.com

Tervetuloa minun maailmaani.

maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuonna 2012

Vuosi 2012 on tuonut mukanaan paljon...

opiskelua
opinnäytetyötä (verta, hikeä ja kyyneleitä)
töitä
ihmissuhteita
valmistuminen
virka seurakunnassa
lukuintoa (ilman koulukirjoja)
vaikeiden asioiden läpi käyntiä
ihmissuhteiden paikkaamista

Tämän vuoden ehdoton kohokohta oli se, kun pitkän ja rankan uurastukseen jälkeen sain istua omien opiskelukavereiden kanssa samassa penkkirivissä koskettavassa valmistujaisjuhlassa ja vihdoinkin neljän vuoden yhdessä asumisen jälkeen saatiin vanhemmat istutettua saman pöydän ääreen. Myös jouluaatto jäi vahvasti mieleen. Koskettava ilta miehen vanhemmilta lähtiessä.

On ollut rankka vuosi. Tuntuu, että vasta nyt joulun alla on saanut hetken hengähtää ja oikeasti rauhoittua. Tänä vuonna olen selvittänyt sitä, kuka minä olen ja mitä minä haluan elämältäni. Katsotaan mitä vuosi 2013 tuo tullessaan.

Mitä sinä muistat vuodesta 2012? Mikä oli sinulle tähtihetki?

Hyvää, onnellista ja parempaa vuotta 2013!

torstai 27. joulukuuta 2012

Aika kauden päätös ja uuden alku

Viime aikoina on tullut juhlittua oikein olan takaa kaiken sen siivoamisen ja puuhamisen jälkeen. Valmistujaisia varten siivosin kämpän lattiasta kattoon oikein hyllyn päällisten kera. Ihan niin kuin meillä vieraat niitä pahemmin katselisivat, mutta kuitenkin.

Leivottavaakin riitti. Minulla ja ystävälläni oli tavoitteena leipoa valmistujaisiin marengit ja lusikkaleivät. Lusikkaleivät onnistuivat loistavasti, vaikka reseptiä hieman yksinkertaistettiin puolivahingossa. No marengeista vei ihan samaa voi sanoa. Vaaleanpunaisista sitruunamarengeissa ei ollut kuin pieni vivahde makua ja ne meidän himoitsemat lakritsimarengit eivät jähmettyneet laisinkaan. Taisi sekaan lorahtaa hieman liikaa kastiketta.

Torstai iltana J päätti vielä leipoa korvapuustit juhlan kunniaksi. Sekään ei tällä kertaa ihan putkeen mennyt, vaikka lopputulos olisin maistuva. Oli kiva huomata kesken leipomusurakan, että jauhoja on liian vähän. Päätimme hätätilassa turvautua sämpyläjauhoihin, kun muutakaan emme keskellä yötä keksineet. Valmistujaisten alla meidän keittiötä olisi voinut hyvin kuvailla koelaboratioksi.

Varsinainen juhla koululla oli koskettava tilaisuus. Ei siinä kyyneleiltä meinannut loppua tulla. Se oli sitten siinä. Kolme vuotta ja kaikki ne ihmiset. Niin paljon muistoja ja tärkeitä oppeja, jotka haluan pitää mielessä.

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Kiireinen joulukuu

Kyllä taas tuntuu, että saa juosta paikasta toiseen. No kohta onneksi saa hengähtää. Jouluna olisikin miniloma. Melkein kymmenen päivän vapaat yhteen putkeen. Eläköön siirtovapaat.

Valmistujaisjuhlien järjestelyt lohkaisevat vapaa-ajasta ison osan. No tuleepa tänä vuonna tehtyä perusteellinen joulusiivous ja kunnon herkut. Tänään on operoitu marenkeja ja lusikkaleipiä. Juhlapuku valmistui pari viikkla sitten ja lakkikin saapui alkuviikosta postissa.

Nyt pitäisi saada kaaos pois kämpästä. Se onkin sitten toinen juttu.

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Joulun odotusta

Nyt eletäänkin jo joulukuuta. Minä yritän hulluna laittaa kämpään kuntoon valmistujaisjuhlia varten niin ja tietysti joulua. Tänään on myös ensimmäinen adventti. On joulun aika ja tänä jouluna ajattelin rauhoittua joulun viettoon ihan kunnolla. Siinä määrin valmistujaiset ovat varsin hyvään aikaan. Kun niiitä varten on pakko siivota ja laitta kämppä juhlakuntoon, on joulusiivous myös samalla tehty. Aaton aattona ei tarvitse sitten tehdä muuta kuin imuroida ja laittaa viimeiset lahjat pakettiin, jos on enää paketoitavaa. 

1. advettisunnantain teksti Raamatussa kuuluu seuravasti:
"Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: »Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian.»
    Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana:
      - Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen  
        aasilla, työjuhdan varsalla.
Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi:
      - Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna 
        korkeuksissa!"

1. adventti kertoo meille siitä, kuinka Kuningas tulee nöyränä. Ensimmäisestä adventista alkaa myös uusi kirkkovuosi. Voisinpa siis toivottaa teille hyvät lukijat hyvää uutta kirkkovuotta ja rauhallista joulun odotusta. 

Tänä vuonna en ajatellut joulukalenteria rakentaa tänne, mutta positiivareiden joulukalenteri löytyy täältä. Lisäksi aivan mahtava jouluradio on auennut.