Tätä on luvassa:

Kirjoitan elämästä ja ystävyydestä. Kirjoitan siitä kun elämä potkii päähän. Kirjoitan teorioita miehistä, tunteista, parisuhteesta ja siitä kuinka se kestää vaikka töitä tehdään pahimmillaan 12 h/vrk ja ei ehditä kunnolla näkemään. Kirjoitan siitä miten koen ammatillisuuden elämässäni. Joitain vanhoja kirjoituksia, kuten runoja ja satuja, siirtelen tänne arkistojen kätköistä. Myös arjen ilot ja liikkuminen näkyy blogissa.

Toivottavasti viihdyt seurassani. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä, ajatuksia ja kommentteja. Sähköpostillakin saa lähestyä: nuvo.niina@gmail.com

Tervetuloa minun maailmaani.

torstai 31. tammikuuta 2013

Töitä ja juhlintaa

Tai no oikeastaan sitä voisi sanoa, että tällä hetkellä työt ovat juhlintaa. Työpaikkani viettää tällä viikolla 60-vuotis syntymäpäiviä ja tapahtumaa on joka lähtöön.

Oma työalani järjesti näyttelyn menneistä ajoista ja yhtenä osana tuota näyttelyä on nukketeatteri esitys ja minä joka vihaan näyttelemistä, löysin itseni leikkimässä estraadilla nukella. Toki viikko on ollut antoisa ja jotenkin yhteisöllinen, mutta kyllä juhlinta on rankkaa.

Jostain syystä tuntuu, että työpäivät venyvät ja jossain vaiheessa huomaa tehneensä lähes ympäri pyöreän päivän. Kyllä sitä huomaa huokaavansa, että jos muutaman tunnin saisi vuorokauteen lisää niin ehtisi hetken ehkä hengähtää. Ehtisi ainakin nukkumaan kunnolla, jos ei muuta.

Juhlaviikko venyy. Näiden juhlien myötä on tälläinen kevyt seitsemän päivän työviikko. Vielä olisi muutama päivä jäljellä tästä putkesta. Vapaatkin pitäisi toki siirtää johonkin, mutta juhlien takia on moni muu työasia saanut odottaa, joten katsotaan sitä hengähtämistä myöhemmin.

Voiko tähän muuta todeta kuin eläköön työajaton työaika ja sen tuomat velvoitteet?

Lähetetty Windows Phonesta

tiistai 29. tammikuuta 2013

Haaste

Haastehan mulle tuli Sankarilta
Tässä ohjeet haasteeseen:

Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, jolla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaaja, jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.


Muutama asia minusta:

1. Olen unelmatyöpaikassa. 
2. Nautin työni tekemisestä. 
3. Minulla on mahtava mies ja koira. 
4. MInulla ei ole lapsia. 
5. Haluaisin saada pian oan kodin.
6. Niin ja toisen auton..
7. Rakastan lukemista ja kirjoittamista sekä ompelua.
8. Olen haasteissa tosi huono.
9. Haaveilen häistä ja perheen lisäyksestä.
10. Minulla on hyviä ja luotettavia ystäviä useampia. 
11. Pidän laulamisesta ja osaan laulaa.. 

Vastaukseni haastajan kysymyksiin: 

1. Mitä teet ensimmäisenä aamulla?

    Tapani mukaan nousen ensimmäiseksi ylös. 
2. Entäpä viimeisenä illalla?

    Kuiskaan miehelle rakastavani sitä.3. Kuvaile itseäsi yhdellä sanalla
    Persoonallinen
4. Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa jättipotin?

    Ostaisin sen asunnon ja auton.
5. Jos saisit muuttaa yhden asian menneisyydestäsi, mikä se olisi?

    Paljon varmasti muutettavaa löytyisi, mutta en halua muuttaa mitään. Jos muutan jotain niin olenko silloin   
    enää minä?
6. Mikä on parasta elämässäsi?

    Rakastava mies
7. Miksi aloitit blogin kirjoittamisen?

    Halusin saada Teoriaa Miehestä -sarjan "maailmalle".
8. Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä?

    niin ja kumpi oli ensin muna vai kana? Kaipa se on puoliksi tyhjä. 
9. 1+1=?, miksi?

    Toivottavasti muutaman vuoden päästä kolme, mutta kyllä se taitaa kaikkien lasku oppin mukaan olla 
    kuitenkin 2,. 
10. Missä olisit juuri nyt, jos voisit olla missä vain?

     Vielä sängyssä nukkumassa. Aamun ei vaan oo mun juttu, 
11. Asia, jonka haluat vielä tehdä tai saavuttaa?

    Erkan tutkinto.

11 kysymystä seuraavalle:

1. Mistä sinä unelmoit?
2. Mitä sinä haluat elämältäsi?
3. Sinulle kaikkein merkityksellisintä?
4. Pakkomielle?
5. Paha tapa?
6. Kolme luonteen piirrettä?
7. Ärsyttävin asia, jonka tiedät?
8. 1+1+1=? ja miksi?
9. Mitä inhoa?
10. Jos olisit villasukka, niin millainen villasukka olisit?
11. Mitä mielestäsi jäi vielä kertomatta?

Haastan seuraavat blogit:


jennuuksienjennuus

Parisuhdepalapeli
Sarcastic Sundays

Noh tähän hätään en sa kasaan kuin nämä neljä, mutta haastellaan jälkikäteen ja vapaaehtoiseksikin saa ilmoittautua. :)

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Hiljaisuus - Arjen teologiaa

Viime aikoina olen joutunut pysähtymään ja oikeasti miettimään hiljaisuutta ja sen merkitystä. Jos en tekisi niin paljoa töitä, olisiko minulla aikaa istua alas omien ajatuksieni kanssa. Mutta se päivän hiljainen hetki tuntuu olevan vaikea järjestää, vaikka se tavallaan kuuluukin työhön.

Mietin, että hiljaisuus on monelle vaikeaa. On vaikeaa unohtaa edes hetkeksi päivän kiireet ja antaa aikaa itselleen. Monelle hiljaisuus on pelottavaa. Kaikki eivät halua kohdata omia ajatuksiaan ja siksi täyttävät kalenterinsa aamusta iltaan.

Hiljaisuudessa on jotain, mikä aiheuttaa levottomuutta ja pelkoa. Ehkä taustalla on pohjimmiltaan kysymys siitä, ettei ihminen tiedä miten hiljentyä. Olemme vieraantuneet hiljaisuudesta, kun normaali arki on niin hektistä. Pakostakin sitä ajattelee, että jos osaisimme hiljentyä edes kymmeneksi minuutiksi miettimään, ettei aina tarvitse olla mietittävää, auttaisiko se meitä jaksamaan arjessamme paremmin. Osaisimmeko me rauhoittaa elämäämme niin, että kalenteriin jäisi aikaa itsellemme ja hiljentymiselle?

Itse kaipaan hiljaisuutta. En halua toista kertaa polttaa itseänä loppuun. Ajattelinkin, että kun seuraava paastonaika koittaa, annan aikaa itselleni hiljaisuudessa. Yritän siis seuraavan paaston aikana paastota kiireestä ja stressistä.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Nuori 2013

Viime viikolla oli valtakunnalliset nuorisotyön neuvottelupäivät Jyväskylässä. Paikalla oli järjestön, kaupungin ja seurakunnan nuorisotyötä tekeviä ammattilaisia. Kaikkein parasta noissa päivissä oli kuitenkin se, että tapasi tuttuja ihmisiä, joita hämmästyksekseni oli todella paljon.  Toki tutustuin myös uusiin ihmisiin, kuten seppoihin.

Neukkareilla oli monia kanavia, joista joutui valitsemaan itselle mielenkiintoisimmat. Street teamissä touhunneena, päädyin myös kuuntelemaan Yad:n street team luentoa. Vaikka kanavalla ei varsinaisesti ollut minulle uutta annettavaa, oli luento mielenkiintoinen.

Street teamin Janne kertoi hyvin selkeästi mistä koko touhusta on kyse. Kyseessähän on siis työmuoto, jossa painopisteenä on nuorilta nuorille tapahtuva työ ja se, että nuorten mielipiteet huumeista painaa nuorille enemmän kuin aikuisen mielipiteet. Kaveripiirissä jaetaan niin paljon. Paljon enemmän kuin aikuiset ajattelevatkaan.

Street teamissä on kolmenlaisia tekijöitä: nuoret, jotka haluaa jakaa omaa mielipidettään; nuorisotyön ammattilaiset ja -opiskelijat sekä ne entiset käyttäjät, jotka tietää mikä maailma on aidan toisella puolella. Jokaisen työpanos on kuitenkin tärkeä.

Nuori, joka toimii vapaaehtoisena street teamissä, saa keinoja kertoa siitä, ettei huumeet kannata. Samalla hän saa tekemistä ja pientä puuhaa. Se kasvattaa nuoren tietoutta huumeista ja niiden haitoista. Nuori saa myös jotain kättä pidempää, omien mielipiteiden tueksi. Nuorisotyöntekijä puolestaan saa valistusmateriaalia, jonka avulla voi keskustella nuorten kanssa noista asioista. Niiden avulla saadaan paljon aikaiseksi ja nuorten omille ajatuksillekin on tilaa. Entiset käyttäjät pystyvät materiaalin avulla painottamaan omaa tarinaansa.

Jokaiselle jotain toimii hyvin street teamin kohdalla.

maanantai 14. tammikuuta 2013

Arjen enkelit - Arjen teologiaa

Marraskuussa kun aloitin tämän hetkisen työni, sain kuulla muutamasta ihmisestä, joille heidän asiakkaansa ovat tärkeitä. He pyrkivät kohtaamaan, jokaisen asiakkaan siinä hetkessä ja niillä eväillä, joita heillä on käytössä.

Ensimmäinen tosikertomys oli invataksin kuljettajasta. Hän kertoi, kuinka tarvittaessa auttaa asiakasta pukeutumaan ja saataa hänet tarvittaessa myös sisään kauppaan tai apteekkiin tai asiakas onkaan menossa. Tämä taksikuski kertoi, että hän saattaa asiakkailleen olla ainut keskustelukumppani päivän aikana. Hän koki työssään tarvitsevansa suuria korvia ja pientä suuta.

Toisena tositarinana oli kampaaja. Hän kertoi, että asiakkaat saattavat aikansa aikana nostaa esiin vaiekitakin asioita ja eikä tämä kampaaja aina osaa heille mitään vastata. Hän koki tärkeänä, että hän vain on siinä tilanteessa ja kuuntelee. Hänen mukaansa on parempi, mitä pienemmän suun omistaa, jotta korvilla olisi helpompi kuulla. Pelkällä läsnä ololla on jo suuri vaikutus.

Kummallakin, niin taksikuskilla kuin kampaajallakin, on jotain yhteistä. Molemmilla on suuri sydän ja halu kohdata ihmisiä heidän arjessaan. Molemmat nostivat esille yksinäisyyden ja sen vaikutuksen elämään. Kummankin mielestä ihminen tarvitsee sitä, että voi jakaa asioita ja että he tulisivat kuulluksi.

Mielestäni tuo taksikuski ja kampaaja eivät ole vain arjen enkeleitä, he ovat silmissäni niitä arjen sanjareita, joiden ääni toisen ihmisen välittämisestä hukkuu helposti suurkaupunngin meteliin. He ovat niitä ihmisiä, joiden teolla on suuri merkitys muille.