Viime aikoina on tullut juhlittua oikein olan takaa kaiken sen siivoamisen ja puuhamisen jälkeen. Valmistujaisia varten siivosin kämpän lattiasta kattoon oikein hyllyn päällisten kera. Ihan niin kuin meillä vieraat niitä pahemmin katselisivat, mutta kuitenkin.
Leivottavaakin riitti. Minulla ja ystävälläni oli tavoitteena leipoa valmistujaisiin marengit ja lusikkaleivät. Lusikkaleivät onnistuivat loistavasti, vaikka reseptiä hieman yksinkertaistettiin puolivahingossa. No marengeista vei ihan samaa voi sanoa. Vaaleanpunaisista sitruunamarengeissa ei ollut kuin pieni vivahde makua ja ne meidän himoitsemat lakritsimarengit eivät jähmettyneet laisinkaan. Taisi sekaan lorahtaa hieman liikaa kastiketta.
Torstai iltana J päätti vielä leipoa korvapuustit juhlan kunniaksi. Sekään ei tällä kertaa ihan putkeen mennyt, vaikka lopputulos olisin maistuva. Oli kiva huomata kesken leipomusurakan, että jauhoja on liian vähän. Päätimme hätätilassa turvautua sämpyläjauhoihin, kun muutakaan emme keskellä yötä keksineet. Valmistujaisten alla meidän keittiötä olisi voinut hyvin kuvailla koelaboratioksi.
Varsinainen juhla koululla oli koskettava tilaisuus. Ei siinä kyyneleiltä meinannut loppua tulla. Se oli sitten siinä. Kolme vuotta ja kaikki ne ihmiset. Niin paljon muistoja ja tärkeitä oppeja, jotka haluan pitää mielessä.
Leivottavaakin riitti. Minulla ja ystävälläni oli tavoitteena leipoa valmistujaisiin marengit ja lusikkaleivät. Lusikkaleivät onnistuivat loistavasti, vaikka reseptiä hieman yksinkertaistettiin puolivahingossa. No marengeista vei ihan samaa voi sanoa. Vaaleanpunaisista sitruunamarengeissa ei ollut kuin pieni vivahde makua ja ne meidän himoitsemat lakritsimarengit eivät jähmettyneet laisinkaan. Taisi sekaan lorahtaa hieman liikaa kastiketta.
Torstai iltana J päätti vielä leipoa korvapuustit juhlan kunniaksi. Sekään ei tällä kertaa ihan putkeen mennyt, vaikka lopputulos olisin maistuva. Oli kiva huomata kesken leipomusurakan, että jauhoja on liian vähän. Päätimme hätätilassa turvautua sämpyläjauhoihin, kun muutakaan emme keskellä yötä keksineet. Valmistujaisten alla meidän keittiötä olisi voinut hyvin kuvailla koelaboratioksi.
Varsinainen juhla koululla oli koskettava tilaisuus. Ei siinä kyyneleiltä meinannut loppua tulla. Se oli sitten siinä. Kolme vuotta ja kaikki ne ihmiset. Niin paljon muistoja ja tärkeitä oppeja, jotka haluan pitää mielessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti