
Kyseessä oli meidän ensimmäiset (samalla myös viimeiset) häämessut. Sisäänpääsyn hinta oli ihan kohtuullinen, tosin sille rahalle ei vaan saanut mitään vastinetta. Tuntui kuin olisi ollut Mustamäen torilla. Jokaisella kojulla henkilö hehkutti heidän toimintaa ja yritti vakuuttaa, että he olisivat paras vaihtoehto. Lohduttavaa oli sania, ettemme ole vielä niin pitkällä, että päivämäärää olisi vielä lyöty lukkoon.
Lähdimme siis messuille etsimään ideoita kutsukortteihin, kattauksiin ja koristeluihin. Eipä messuilta vastauksia näihin löytynyt. Sinooperin, sinellin ja askarellin pisteet olivat ainoat, joissa oli jotain ideoita, mutta niitäkin tosi vähän. Mutta onneksi mukaan tarttui messuilta muutama askartelulehti, joista löytyi muutamia käyttökelpoisia ajatuksia. Netistä ajatuksia löytyy paljon helpommin. Meillä on onneksi aikaa. Vielä on ainakin vuosi ellei jopa puolitoistakin aikaa.
Onneksi meillä on suunnitelmia jo tehty valmiiksi. Minun puku on tulossa kohta puolin Suomeen. Katsotaan millainen se sitten on. Toivottavasti sellainen kuin halusin. Eniten mietityttää kankaan laatu. Mutta kuitenkin. Vieraslistaa olen aloittanut, samoin kun koristeiden hankkimisen. Häämarssiin on mietitty vaihtoehtoja ja häävalssikin taitaa olla valittu. paikka puuttuu, samoin kuin kirkko. Mutta ensin pitää olla valittuna päivä. Mutta vielä ehtii. Mikä kiire valmiissa maailmassa, ei Roomaakaan rakennettu päivässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti