Lusimalla lusittu

Nämä kevään viimeiset koulupäivät tuntuvat niin pitkiltä. Itkuhan
tässä meinaa tulla, kun oikeasti ymmärtää, että periaatteessa koulu on
tämän kevään jälkeen käyty ja on oikeasti aika siirtyä jälleen
työelämään.

Kyllä minä työelämää odotan. Odotan hartaammin kuin mitään muuta.
Ainakin tällä hetkellä. Niin ja näyttäisi siltä, että syksyksi olisi
oikeasti töitäkin. Ihanaa! Kaikki kyllä selviää.

Nyt tappelen vielä kielien kanssa. Jos saisin tämän ruotsin suullisen
päättökokeen tehtyä niin jaksaisin varmaan syksyllä vielä yrittää
kirjallistakin. Niin ja sitten olisi vielä englannin kirjallinen
jäljellä. Ja ensi viikolla alkaa virallinen kesäloma. Sitä siis
odotellessa.