YAD - Mahdollisuus moneen

YAD eli Youth Against Drugs Ry on nuorten vapaaehtoistoimintaan perustuva järjestö. Kyseessä on sitoutumaton järjestö, joka tekee ehkäisevää päihdetyötä. Niin ja tietysti mielestäni oleellisinta on se, että YAD tekee tietyllä tapaa nuorisotyötä. Toiminta mahdollisuuksia he tarjoavat 13-15 vuotiaille nuorille.

Siinä missä YAD tekee nuorisotyötä ja ehkäisevää päihdetyötä, heidän kauttaan on myös mahdollista kouluttaa itseään. Monet nuoriso- ja päihdetyön ammattilaiset ja alalle opiskelevat ovat kokeneet hyötyvänsä näistä. Suurin osa koulutuksista toki edellyttää sosialisoitumista ja paikan päällä istumista, mutta YAD:ltä löytyy myös koulutuksia, joita voi käydä verkossa. Itse kävin reilu vuosi takaperin verkkovaikuttaja koulutuksen, jossa opin kaikenlaista. Sieltähän alunperin lähti ajatus blogista.

YAD on mahdollisuus moneen. Oikeasti. Heidän kauttaan voi kouluttautua ja olla tukemassa toimintaa RAY:n rinnalla. Myös vapaaehtoisena voi toimia esimerkiksi street teamissä. Ennen kaikkea voi tehdä jotain hyödyllistä ja siten lisätä omaa hyvää mieltään, kun kokee tekevänsä jotain tärkeää.

YAD on mahdollisuus...

Käyhän katsomassa mitä YAD voi tarjota sinulle. www.yad.fi

Tervetuloa talvi

Aina puhutaan siitä, kuinka talvi tulee yllättäen. Joka vuosi talvi yllättää autoilijat. Me, minä ja J, olemme tähän mennessä onnistuneet välttämään talven yllätyksen, sillä talvirenkaat on vaihdettu ajoissa. Tänä vuonna ei ihan mennyt nappiin.

Kyllä se talvi yllätti tänä aamuna myös meidät. Tietenkin lumet tulee juuri silloin kun on heti aamusta sovittua menoa. Tiet lähes peili jäätä, joten ennen reissuun lähtöä täytyi vielä vaihtaa talvikumit alle. Kyllä kannatti. Kesäkumeilla ei olisi pidemmälle uskaltanut lähteä.

Talvi oli kyllä tervetullut. Vaikka omalla tavalla pidän syksystä, en kuitenkaan pidä jatkuvasta vesisateesta. Lumi tuo sitä paitsi hieman lisää valoa tähän pimeään aikaan. Lisäksi pieni reippailu pikkupakkasessa tuntuu mukavalta. Kotiin päästyä voikin lämmittää syksyn ensimmäiset glögit ja viettää iltaa kynttilän valossa.

Tervetuloa talvi ja lumi.

Suuria tunteita

Taas tuli jätettyä mies yksin kotiin viikonlopuksi. Minä sain onnellisesti suunnata raskaan työputken jälkeen leirille aivan mahtavan ryhmän kanssa. Mahtavat työntekijät ja mahtavat nuoret. Lisäksi muutama asiansa osaava isonen ja intoa pursuavia avustajia. Kyseessähän on siis kehitysvammaisten nuorten syysleiri.  Vähän toki tuntui tyhmältä pyytää omasta työpaikasta kolmea päivää vapaata, jotta voin lähteä leirille töihin tekemään samaa kuin teen omassa työssäni. Mutta ei tämä tekee ihan hyvää. Voi hieman orientoitua uuteen työhön tässä samalla.

Tämä leiri herättää vahvoja tunteita. Kun huomaa näistä nuorista sen, etteivät he ajattele sitä mitä muut heistä ajattelevat. Näistä nuorista, jokainen on aivan ainutlaatuinen ja näistä jokainen jää varmasti jollain tavalla mieleen tämän leirin jälkeen. Onko tämä viimeinen leiri henkilökohtaisena avustaja nuorten parissa? Jos on niin nämä nuoret jäävät erityisesti mieleen ja aivan erityiselle paikalle sydämeen. Nämä nuoret ovat elävä esimerkki siitä, kuinka kaikki nuoret voivat olla nuorisotyön alla sulassa sovussa.

Samalla tämä leiri tuo mieleen sen, että on aika päättää tietty ajanjakso elämästä. Pitäisi käydä liittämässä kahta aivan merkityksellistä ihmistä siitä, kuinka paljon heistä on minulle ollut apua ja kuinka heidän ansiostaan olen kasvanut ihmisenä niin paljon. Koulukin on nyt suoritettu ja sen myötä hoitokontaktit päättyvät. Sain kuin sainkin paperit koulusta ulos ennen arvioitua valmistumispäivää. Niin ja ennen valmistumista minulla on virka siltä alalta jolle on opiskellut ja jota haluan tehdä.

Junassa, ollessani matkalla kohti leiriä, kuuntelin Juha Tapion kappaletta, jossa laulelaan "anna pois itkuista puolet.." (kappaleen nimeä en nyt kuollaksenikaan muista),   ja pysähdyin ensimmäistä kertaa elämässäni kuuntelemaan laulun sanoja. Itkuhan siinä meinasi tulla. Kolme vuotta ja se on päätöksessä. Samaan aikaan haaveet toteutuvat seurakunnan virasta.

Kuitenkin on haikea olo. Olo on vähän samanlainen kuin silloin kun lähdin opiskelemaan Pieksämäelle. Hyppy tuntemattomaan, mutta se hyppy on tehtävä, jotta elämässä voi jatkaa eteenpäin. Koskaan ei saa luovuttaa, sillä ikinä ei tiedä, mitä seuraavan kulman takaa löytyy.

Ajatuksen siemeniä

Olen saanut tapella koulun kanssa puuttuvista arvosanoista. Opettaja syyttää ajattelemattomuudesta, vaikka hänen viestinsä ovat pahempia kuin omani, joissa olen yrittänyt rautalangasta vääntämällä saada hänet ymmärtämään, etteivät he voi odottaa, että opintotoimiston-täti kyllä hakee sitten ne viimeiset arvosanat todistukseen. Eihän tämä voi näin mennä!

Pyytelin arvosanoja silloin kuin kirjoittelin työhakemusta, johon piti liittää todistus mukaan. No minä kun en vielä ole valmistunut, jäi ainoaksi vaihtoehdokseni liittää hakemukseen mukaan opintosuoritetodistus. Siihen ehti nippanappa mukaan ne kaikkein tärkeimmät arvosanat. Nyt kun pyydellään kokonaisarvosanaa, siitä nousee mieletön meteli. Diak on laatinut toiminnalleen arvot, visioit ja strategiat. Niin ja vähän muutakin..

"Opiskelijalla on mahdollisuus kohtuullisiin järjestelyihin opiskelussa. Saadaksesi erityisjärjestelyjä ole yhteydessä toimipaikan opinto-ohjaajaan. Tarvittavat tulkkipalvelut on hankittava itse." http://www.diak.fi/opiskelu/Esteetonopiskelu/Sivut/default.aspx 

"Diakonia-ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavia arvoja ovat kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus ja vaikuttava toiminta." "Diakonia-ammattikorkeakoulu on eettisesti vastuullinen, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistava monialainen korkeakoulu." http://www.diak.fi/mikadiak/Arvot/Sivut/default.aspx  

"Diakin vahvuus on arvojen läsnäolo kaikessa toiminnassa." http://www.diak.fi/mikadiak/Laadunvarmistus/Sivut/default.aspx 

Opiskelijalla on oikeuksia. Meillä on oikeus saada asiantuntevaa opetusta omasta alastamme, mutta meille kuuluu myös tiettyjä tukipalveluita. On olemassa oikeus terveydenhuoltoon, joka kattaa terveydenhoitajan käyttömahdollisuuden koulussa, mutta tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa eteenpäin seuraavalle ammattilaiselle, joka pystyy jatkamaan asian läpi käymistä. Myös opiskeluasioiden järjestely on mahdollista. Tehtävien palautuksista on mahdollista sopia yleensä opettajien kanssa. Tosin nämä sopimukset kannattaa jatkossa ottaa kirjallisesti, jotta kiistatilanteissa olisi jotain mustaa valkoisella.

Diak määrittelee arvoissaan kristillisen lähimmäisen rakkauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja vaikuttavan toiminnan. Visioissa nostetaan esille eettinen vastuullisuus, osallisuus ja hyvinvointia vahvistava monialainen korkeakoulu. Siis mitä? Näihin Diak pyrkii, mutta on pakko todeta, että tämä ei vaan näy kaikkien opettajien toiminnassa. 

Opiskelija saa syyttelyä osakseen siitä, että on sovittu tehtävien palautusaikatauluista, niin olisi silti pitänyt palauttaa tehtävät ajoissa. Mutta jos on sovittu poikkeavat palautuspäivät, niin miten jälkikäteen tätä sopimusta voidaan purkaa. Niin ja meillähän on olemassa rästipäivät, jos opettaja haluaa, että kaikki palautetaan aikataulussa niin sitten tulisi pistää tiuka deadline. Palautuspäivän jälkeen ei vastaanoteta tehtäviä ja ne on automaattisesti hylätty -periaatteella. 

Opiskelijoilta odotetaan, että he palauttavat tehtävänsä aikataulussa, mutta vaikka opettajien pitäisi kuukauden sisällä antaa (virallisesta palautuspäivästä/rästipäivästä) arvosanat, saa näitä arvosanoja odotella varsin pitkään. Yleensä paljon pidempään. 

Niin, että mihin jäikään opiskelijan oikeudet?

Keskustelua parisuhteesta

Taannoin tuli käytyä facebookissa keskustelua parisuhteesta. Kaikki lähti siitä, kun laitoin statukseksi, että parisuhteen avainsanat ovat luottamus, rehellisyys ja toisen kunnioittaminen. (Keskustelu suoraan kopioitu, vain nimet muutettu...) Tästä se keskustelu sitten lähti: 

Parisuhteen avainsanat ovat luottamus, rehellisyys ja toisen kunnioittaminen.

K1: Kaikkiin ihmissuhteisiin pätee sama =)

M: Toki, mutta parisuhteessa se on välttämättömyys, koska silloin kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan yli kaiken ei ole 

     varaa siihen, että toista loukkaa millään tavalla. 

K1: eikös sekin päde kaikkiin tärkeisiin ihmissuhteisiin =)

K2: Hyvin pintapuolisia asioita. Aina ei tosin kannata olla rehellinen, tosin luottaa täytyy voida. Kunnioitus? Miten sen 

       sitten määrittelee.

M: Nyt taidat K2 olla hieman väärässä.. Jos puolisolleen ei voi olla rehellinen niin mihin ihmeeseen avioliitto sitten 

      perustuu? Rehellisyys, luottamus ja kunnioitus tuovat mukanaan syvän rakkauden. Nämä eivät suinkaan ole 

      pintapuolisia asioita. 

K3: Rehellisyyden korvaisin avoimuudella, luottamus ja kunnioitus kyllä :) Ja kunnioitus on nimen omaan 

       määrittelykysymys :D Äkkiseltään voisi väittää, että avoimuus on se pohja, jolle rakennetaan. Se kun tuo tullessaan 

       luottamuksen, jota kunnioitukselle tarvitaan.

M: En minä rehellisyyttä tiputtaisi mistään hinnasta pois. Silloin kun toiselle on rehellinen, on samalla myös avoin. Se, 

      että on avoin, ei välttämättä tarkoita, että on rehellinen. Keskinäinen luottamus taas muodostuu rehellisyydestä, joka 

      tukee taas puolestaan avoimuutta. Ja kun nämä palikat lyödään yhteen saadaan luja parisuhde, joka perustuu 

      rakkauteen.

K4: Sekä toisen ihmisen huomioiminen. Sen kun tohon listaan lisää niin alkaa olemaan paketti kasassa. :)

M: jep jep K4. :) Sen unohdinkin listasta


Mikä onkaan parisuhteessa tai ihmissuhteissa ylipäätään tärkeää? Mihin meidän tulisikaan panostaa? Itse haluan ainakin ajatella, että luottamus ja rehellisyys kulkee käsi kädessä. En voisi ajatella mistään hinnasta tiputtavani toista pois. Jos en voi olla kumppanilleni rehellinen kaikesta niin onko todellista luottamusta silloin olemassa? Tai jos en voi kumppaniani kunnioittaa, niin kannattaako silloin olla edes yhdessä? 

Edelleen ajattelen samoin kuin tuossa ylläolevassa keskustelussa ajattelin (M= minä). Syvä rakkaus on monen asian summa. Mutta mielestäni siihen vaaditaan rehellisyyttä ja luottamusta. Ennen kaikkea toisen kunnioittamista. Toki avoimuus on myös tärkeää, mutta avoimuus ei välttämättä tarkoita sitä, että olet rehellinen. Voithan olla avoin ihminen puhumalla täyttä potaskaa, mutta rehellisyys parisuhteessa luo pohjan, jolle on hyvä rakentaa tulevaa.

Parisuhde rakennetaan luottamuksen päälle. Kyllä, nimen omaan luottamuksen päälle, ei avoimuuden. Luottamukseen kuuluu rehellisyys ja kunnioitus. Silloin kun toiseen voi luottaa, jokaisessa asiassa, on kaikki edellytykset kohdallaan. 

Mitä mieltä sinä olet parisuhteesta ja sen avainsanoista?  

Parisuhteen kehrä (väestöliitto)

 

Yhteiselämää ála Shrek

Viime aikoina on jälleen tullut katsottua Shrekiä. istuin sohvalla ja jännitin saako Shrek pelastettua Fionan lohikäärmeen kynsisätä. Katsoin Shrekin äksyilyä Aasille ja kuuntelin vertausta sipulista ja siitä, kuinka jätit ovat samanlaisia kuin sipulit. Heissäkin on kerroksia. Samalla mietin minua ja J:tä, meidän elämää, jossa on niin paljon yhdessä koettu ja jaettu. Muistelin meidän alkutaipaletta, jossa Shrek on ollut varsin merkittävässä roolissa. Noita elokuvia on tullut yhdessä katsottua moneen kertaan.

Shrek on mielestäni kertomus kulttuurien kohtaamisesta. Kaksi niin erilaista kulttuuria, jotka kohtaavat kun prinsessa ja jätti yrittävät sovittaa elämänsä yhteen. Elinympäristöt ja -tavat ovat täysin erilaisia. Kuitenkaan se ei estä tunteiden heräämistä ja yhteisestä ajasta nauttimista. Se ei estä rakkauden syntymistä. Toisiinsa rakastumisen he ymmärtävät siinä vaiheessa kun on melkein liian myöhäistä. Lopulta kaikkien vaikeuksien jälkeen he saavat toisensa. Ja niin kuin kaikissa onnellisissa saduissa sanotaan: He saivat toisensa ja puolivaltakuntaa. No tässä tapauksessa valtakunnan tilalla on suo ja sekin on kokonainen. 

Perhekulttuurien yhdistäminen ei ole helppo homma. Se vaatii paljon työtä, kärsivällisyyttä ja kompromisseja. Kun toisella perheellä on vahvat kristilliset arvot ja toinen puoli taas päällisin puolin edustaa kaikkea muuta kuin kristillisyyttä. Yksi ilmoittaa olevansa ateisti ja kaksi osoittaa mieltään, kun nuoresta parista toinen aikoo isona kirkolle töihin. Niin ja kolmas ei saa mielestään sitä, että nuoresta parista toisesta on tulossa pappi, vaikkei näin ole.

Shrek ja Fiona; jätti ja ihminen (ainakin päällisin puolin), saavat huomata olevansa samanlaisia hyvin monessa asiassa. Ennen kaikkea he saavat huomata sen, kuinka helppoa on olla toisen kanssa ja sen, kuinka hyvältä se tuntuu. Lopulta Shrekille palastuu se, että Fiona kirouksen myötä muuttuu yöllä jästiksi. He saavat jopa Fionan vanhemmat ymmärtämään sen, että he ovat onnellisia toistensa kanssa. Shrek on jopa valmis muuttumaan ihmiseksi ja luopumaan jättiydestään Fionan onnen vuoksi. Tämä osoittaa kahden henkilön suuresta rakkaudesta ja siitä kuinka toinen voi mennä kaikesta muuta ohi.

Kun toinen on valmis tekemään kaikkensa yhteisen onnen eteen, on kyse tosi elämän myötä- ja vastoinkäymisistä. Toisen rinnalla seistään tukien ja kannatellen silloin kun se on tarpeen. Tarvittaessa toista raahataan perässä. Huolet ja murheet jaetaan, jotta niiden kanssa olisi helpompi olla. Silloinkin, kun ollaan toisesta erossa ja tiedetään, että se jää toista harmittamaan ja vaivaamaan. Kentien jopa muiden sanomiset, jota puhelimen välityksellä kuulee loukkaa, mutta asialle ei voi välimatkan vuoksi tehdä mitään. Ennen kaikkea ne onnelliset ja hyvät asiat jaetaan ja eletään yhdessä toisen kanssa.

Rakkaudessa on kyse toisen kunnioittamisesta, arvostamisessa ja tukemisessa. Rakkaus on keskinäistä luottamusta, jossa toisen kanssa voidaan jakaa kipeätkin asiat. Rakkaus on ennen kaikkea sitä, että ollaan rehellisiä toiselle.