Tätä on luvassa:

Kirjoitan elämästä ja ystävyydestä. Kirjoitan siitä kun elämä potkii päähän. Kirjoitan teorioita miehistä, tunteista, parisuhteesta ja siitä kuinka se kestää vaikka töitä tehdään pahimmillaan 12 h/vrk ja ei ehditä kunnolla näkemään. Kirjoitan siitä miten koen ammatillisuuden elämässäni. Joitain vanhoja kirjoituksia, kuten runoja ja satuja, siirtelen tänne arkistojen kätköistä. Myös arjen ilot ja liikkuminen näkyy blogissa.

Toivottavasti viihdyt seurassani. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä, ajatuksia ja kommentteja. Sähköpostillakin saa lähestyä: nuvo.niina@gmail.com

Tervetuloa minun maailmaani.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Kaikenlaista sitä on tullut taas tehtyä.

Harjoittelussa on todella hiljaista. Vain työntekijöiden äänet kuuluvat talosta. Kohta kuulemma vilkastuu. Asiakkaat tulevat ja menevät. Saapuvat kuulemma aaltomaisesti. Omalla tavallaan on ollut kiva, kun nyt on vain yksi asiakas paikalla. Ehtii työajalla tehdä mm. harjoitteluraporttia ja asentamaan tulostimen ajureita. 

Kotona ollessa onkin tullut tehtyä paljon enemmän. Ompelukone surisee ja opinnäytetyö edistyy pikku hiljaa, mutta kuitenkin hyvää vauhtia. Ensimmäiset hahmot ovatkin jo valmiit ja tallessa omassa pussukassaan, jotteivat häviä. Eihän ne suoranaisesti Tildaa ole, mutta ainakin sinne päin. Helppo kaava ja sitä rataa. Puuhaa ainakin riittää. 

Maria, Joosef ja Jeesus-lapsi ovat valmiit. Ihan hauskoja niistä tuli ja meidän karvainen kaveri rakastui niihin myös. Nuken pohjan kävi eilen illalla hakemassa korista ja olisi sillä halunnut leikkiä. Onneksi ei repinyt. Olisi voinut hieman harmittaa. Kaksi nukkea odottaa hiuksia ja kasvoja. Kaksi on täyttövaiheessa menossa. Eläimiäkin pitäisi aloittaa pikku hiljaa. Näiden teko on mukavaa pikkupuuhaa. Pohjat kun ompelee valmiiksi, voi hiukset ja kasvot tehdä nukelle televisiota katsellessa. Hyvässä vaiheessa siis opinnäytetyön kanssa menossa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti