Julkistamiseminaari

Ooh... Nyt se on ohi. Opinnäytetyön julkistaminen on takana ja mikä helpoitus. Ei juurikaan korjattavaa. Onneksi. En tiedä mistä olisin ajan ottanut työn laajempaan korjaamiseen. Onneksi sitä ei tarvitse miettiä.

Aamun mittaan jännitys vain kasvoi ja kasvoi. Siinä vaiheessa kun oli minun vuoro, olisin halunnut juosta koko tilanteesta pois. Kädet tärisi ja hermostutti ihan älyttömästi. Powerpointtiinkin tein viime hetken muutokset. Onneksi tein, sillä sen ansiosta aika ei mennyt yli vaan ehdin rauhassa saada esitykseni päätökseen. Minusta tuntui, että jännitys olisi näkynyt ulospäin, mutta kuulemma ei. Se on vaan ihan hyvä.

Opinnäytetyöni otettiin hyvin vastaan. Sitä ei teilattu ja se herätti paljon kiinnostusta. Toivottiin jopa, että olisin vielä liitteeksi laittanut produktion käyttöoppaankin, mutta siitä pidän itsepintaisesti kiinni, ettei se liitteeksi tule. Se kun on tarkoitus joskus julkistaa ihan virallisena opuksena.

Tänään tuli vielä muita hyviä uutisia. Mutta niistä sitten toisella kertaa, kuhan ensin asiat varmistuvat. Olen helpottunut kun kaikki meni hyvin. Nyt on hyvä fiilis ja kyllä tämä suoritus on kuoharin arvoinen. Oikeasti.