Tätä on luvassa:

Kirjoitan elämästä ja ystävyydestä. Kirjoitan siitä kun elämä potkii päähän. Kirjoitan teorioita miehistä, tunteista, parisuhteesta ja siitä kuinka se kestää vaikka töitä tehdään pahimmillaan 12 h/vrk ja ei ehditä kunnolla näkemään. Kirjoitan siitä miten koen ammatillisuuden elämässäni. Joitain vanhoja kirjoituksia, kuten runoja ja satuja, siirtelen tänne arkistojen kätköistä. Myös arjen ilot ja liikkuminen näkyy blogissa.

Toivottavasti viihdyt seurassani. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä, ajatuksia ja kommentteja. Sähköpostillakin saa lähestyä: nuvo.niina@gmail.com

Tervetuloa minun maailmaani.

lauantai 17. syyskuuta 2011

Ajatuksia, kuulumisia

Ystävät on nyt ripoteltu pitkin maailmaa. He ovat Afrikassa, Austraaliassa, Saksassa ja kuka missäkin. Luokkahuone tuntui keskiviikkona jotenkin niin tyhjältä ja hiljaiselta. Nyt teidän maailmalla olevien kuulumisia voin onneksi blogeistanne lukea. Tuntuu, että olisitte edes hieman lähempänä. Teitäkin ikävöidään. <3

Täällä Suomen kamaralla harjoittelu lähestyy uhkaavaa vauhtia. Hieman pelottaa ja tosi paljon jännittää maanantai. Täysin uusi työkenttä, josta ei ole mitään kokemusta ja ihan vieras työympäristö ja uudet ihmiset. Omat ajatukset väkivallan kohtaamisesta mietityttää ehkä eniten.

Sää on pysynyt pääsääntöisesti sateisena. Silloin tällöin aurinko jaksaa pilkahtaa pilven takaa ja taivaalle kohoaa kaunis sateenkaari. Jälleen alkaa ruska-aika olemaan käsillä, kun puissa näkee punaisia ja keltaisia lehtiä. Ilmat viilenevät, enää ei ole kesä. Syksy on virallisesti saapunut. Mitä muuta Suomen kuulumisista. Miss Suomi ilmoitti eilen luopuvansa kruunustaan ja Auerkin on taas pidätettynä. Syysmyrskykin kävi kääntymässä, mutta ei tuhojaan tehnyt juuri nimeksikään. Kaksi terroristi epäilyä on Suomessa nyt vangittuna. Tarkemmin en sitäkään uutista lukenut.

Taas sataa. Aamulla aurinko jaksoi kyllä hetken myös lämmittää. Tosin juuri silloin istuin luokassa kuuntelemassa englannin opettajaa. Ensi viikolla olisi siitäkin koe. Toivottavasti se menisi tällä kertaa läpi. Nyt kun istun täällä sateisessa Suomessa ja lueskelen teidän kuulumisianne iskee pieni haikeus rintaan. Hyvät ystävät ovat siellä kaukana, jossain maailman toisella laidalla. Asiaa olisi ja halauksenkin tahtoisin antaa.

Siispä:
- Levitä kätesi.
-Vie vasen käsi on oikealla ja oikea vasemmalla.
- Ota itseäni olkapäistä kiinni.
- Rutista nyt oikein lujaa.

Olet juuri vastaanottanut virtuaalihalauksen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti