E.T on ehkä se mikä saa minut itkemään. Siinä on elokuva, jota saa joka kerta katsella nenäliina paketin kera. Tarina itsessään on jo niin koskettava. Lisäksi muistot ovat vieläkin enemmän.
Uskokaa tai älkää, mutta luen aika paljon Harlegiinin pokkareita. Niissä olevat tarinat ovat toisinaan myös hyvin koskettavia. Niiden kanssa on tullut vuosien saatossa itkettyä monet itkut. Ja viimeisin kirja, jota lukiessa olen itkenyt on Anna Pihlajaniemen Adoptiomatka. Koskettava kirja perheen perustamisesta ja sen hakaluudesta. Tarina pitkästä odotuksesta ja toivosta. Mutta samalla myös kertomus pelosta, ettei oliskaan sopiva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti