Tätä on luvassa:

Kirjoitan elämästä ja ystävyydestä. Kirjoitan siitä kun elämä potkii päähän. Kirjoitan teorioita miehistä, tunteista, parisuhteesta ja siitä kuinka se kestää vaikka töitä tehdään pahimmillaan 12 h/vrk ja ei ehditä kunnolla näkemään. Kirjoitan siitä miten koen ammatillisuuden elämässäni. Joitain vanhoja kirjoituksia, kuten runoja ja satuja, siirtelen tänne arkistojen kätköistä. Myös arjen ilot ja liikkuminen näkyy blogissa.

Toivottavasti viihdyt seurassani. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä, ajatuksia ja kommentteja. Sähköpostillakin saa lähestyä: nuvo.niina@gmail.com

Tervetuloa minun maailmaani.

perjantai 22. heinäkuuta 2011

Oma koti kullan kallis

Tänään kotiuduin leiriltä. Mikä ihana tunne. Kesän leirit ovat nyt takana.

Rankka leiri. Siis omalla tavallaan. Opetusryhmät olivat kylläkin helppoja, mutta uupemus on silti ihan käsittämätön.

Leirin jälkeen on se fiilis, että minä olen:
- huonompi ihminen kuin muut (uskoni on vääränlaista, kuulemma)
- elän synnissä (olen valinnut avoliiton)
- odotan kuulemma liian pitkään avioliittoa (eikös avioliitto ole kahden ihmisen kauppa ja tarvitsee myös kompromisseja)

On tullut itkettyä ja naurettua vedet silmissä. Olen opettanut paljon ja hankkinut tärkeää työkokemusta. Omalla tavallaan oli hyvä leiri, mutta tietyt asiat ja asenteet ärsyttivät ja paljon. Välillä myös tuli mietittyä, että onko minusta tähän kuitenkaan ja enkö saa uskoa ja hoitaa uskoani parhaaksi katsomallani tavalla. Turhauttaa ja ärsyttää. Mutta myös hävettää omat ajatukseni...

Nyt nukkumaan leiriväsymystä pois.

2 kommenttia:

  1. Älä välitä liikaa siitä mitä muut sanoo. Sä et todellakaan ole huonompi kuin muut, olet ainutlaatuinen ja ihana <3

    VastaaPoista