Tätä on luvassa:

Kirjoitan elämästä ja ystävyydestä. Kirjoitan siitä kun elämä potkii päähän. Kirjoitan teorioita miehistä, tunteista, parisuhteesta ja siitä kuinka se kestää vaikka töitä tehdään pahimmillaan 12 h/vrk ja ei ehditä kunnolla näkemään. Kirjoitan siitä miten koen ammatillisuuden elämässäni. Joitain vanhoja kirjoituksia, kuten runoja ja satuja, siirtelen tänne arkistojen kätköistä. Myös arjen ilot ja liikkuminen näkyy blogissa.

Toivottavasti viihdyt seurassani. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä, ajatuksia ja kommentteja. Sähköpostillakin saa lähestyä: nuvo.niina@gmail.com

Tervetuloa minun maailmaani.

lauantai 4. kesäkuuta 2011

Kaikkea kummaa sitä on nyt ilmassa onkin..

Tässä on nyt ilta jos toinenkin väsätty oppitunteja. Huomenna olisi jo lähtö ja vielä kaikki on hieman puoli tiessään. Pitää siis tänään vielä pakertaa ihan urakalla, jotta saisin kaiken valmiiksi.

Nyt odotan J:tä saapuvaksi jo kotiin. Toki hänellä on vielä töitä muutama tunti jäljellä. Illalla olisi tarkoitus tehdä jotain yhdessä, koska huomenna koittaa arki ja minulla päättyy tämä loman tynkä ja palaan töihin, siis ensimmäinen leiriviikko alkaa. Ai niin huomenna illasta loppuu polttaminen. Tarkoitus olisi tällä kertaa lopettaa ihan kokonaan. Pohjalle on hyvä 10 päivän leiri, jossa ei saa polttaa ollenkaan, joten siitä on hyvä potkaista eteenpäin. Saas nähdä kuinka käy.

Rankka kevät on todellakin takana päin ja nyt kesä tuo tullessaan täysin uudet haasteet meidänkin arkeen. Mitä se tosiaan on, että minä olen puolet viikosta jossain muualla ja todennäköistä on vielä se, ettei nuo työvuorot mene yhtään sen paremmin yhteen kuin tähänkään mennessä. No vielä jos puolisen toista vuotta jaksaa niin sitten olisi ehkä huomattavasti helpompaa. Ainakin toivon mukaan.

Tässä alkaa olemaan pienoinen vauva-kuume ja myös se asunto-kuume. Olisi ihanaa, kun olisi ihan oma asunto, jolle voisi tehdä mitä itse haluaa ja saisi siinä kyllä olla omaa pihaakin. Pätkä rivitaloa ja vieläpä päätöasunto olisi ihan mahtava. Pihaa niin, että saisi grillin ja pienen terassin. Tietenkin se pitäisi aidata, kun on tuo muru. Niin ja tietysti hää-buumi..

Olisi ihana päästä järjestämään kunnon juhlia. Meidän kihlajaisetkin oli lähinnä vain nopea kahvitus ja vieraat ulos. Ensimmäisestä kahvitus erästä puuttui mies kokonaan. Pyyteli vain anteeki ja käski sanomaan kavereille, ettei hänellä ole bisnesmiehenä aikaa juosta kaiken maailman kissan ristiäisissä. Mutta eipä siinä vielä kaikki. Toisesta erästä puuttu miehen vanhemmat ja sisarukset. Liekö pienoinen unohdus.
Ehkä pitäisi varmuuden vuoksi ostaa tämän tyylinen hääkakun koriste ihan vain valmiiksi. Miehellä kun on tapana käydä "yhdellä" ennen kotiin tuloa. No tämä yhdellä en nyt kuitenkaan tarkoita sitä samaa kuin mitä kaikki muut. Tällä hetkellä on jo hyvä putki päällä. Sitä ei sovi vielä pistää poikki.

Kuitenkin voin luvata, ettei häitä ole vielä tulossa. Kaikki ajallaan ja palataan asiaan sen jälkeen kunhan olen koulut saanut ensin loppuun. Ensin työ, sitten huvi ja sen jälkeen perhe. Ei kun siis.. Mites se menikään.

Ei tämä elämä nyt niin vakavaa ole. Mihinkäs tässä nyt kiire olisi valmiissa maailmassa. Ainakaan nyt kun hormoonit hyrrää ja biologinen kellokin tikittää: tik tak tik tak.

2 kommenttia:

  1. Kaikki ajallaan... toi kakkukoriste on kyllä mainio :D

    VastaaPoista
  2. Sopis kyllä niin hyvin. :) Aattele nyt jos kesken vihkimisen tulee geohäly, J:hän painelee saman tien ulos kirkosta :DD

    VastaaPoista