Tätä on luvassa:

Kirjoitan elämästä ja ystävyydestä. Kirjoitan siitä kun elämä potkii päähän. Kirjoitan teorioita miehistä, tunteista, parisuhteesta ja siitä kuinka se kestää vaikka töitä tehdään pahimmillaan 12 h/vrk ja ei ehditä kunnolla näkemään. Kirjoitan siitä miten koen ammatillisuuden elämässäni. Joitain vanhoja kirjoituksia, kuten runoja ja satuja, siirtelen tänne arkistojen kätköistä. Myös arjen ilot ja liikkuminen näkyy blogissa.

Toivottavasti viihdyt seurassani. Otan mielelläni vastaan mielipiteitä, ajatuksia ja kommentteja. Sähköpostillakin saa lähestyä: nuvo.niina@gmail.com

Tervetuloa minun maailmaani.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Päivä 15: Unelmani

Minä elän tällä hetkellä kaikkein suurinta unelmaani todeksi. Opiskelen sitä mistä olen aina haaveillut. Kun valmistun olen pätevä Kirkon nuorisotyöntekijä. Sitten tarvitsee vain saada jostain se virka.

Toki tämä ei ole ainut unelma. Loput ovat sekoittuneet unelmien ja haaveiden puoliväliin:
Talvihäät
Unelmoin talvihäistä, joita en välttämättä koskaan saa. Talvihäät sen takia, että se olisi jotain erilaista ja jotain minun näköistä. Haluan repäistä ja olla reilusti erilainen. En halua mitään perinteisiä kesähäitä. Ja sitä paitsi talvihäissä on jotain satumaista, jotain sellaista mitä en osaa selittää.

Lapset
Unelmoin lapsista ja omasta perheestä. Samalla kuitenkin pelkään, ettei koskaan tule minun vuoroni nauttia äitiyden onnesta. Oma perhe ja omat lapset ovat yksi niistä suurimmista haaveista ja unelmista, jotka siivittävät minun arkeani. Pelkään vain sitä, että sitten kun olisi mahdollista niin se ei onnistu. 

Oma asunto
 Omasta asunnosta olemme yhdessä J:n kanssa unelmoineet jo pitkään. Samalla hinnalla, jolla nyt maksamme vuokraa, voisimme lyhentää lainaa. Oma asunto jää nyt kuitenkin vielä toistaiseksi unelmaksi. Tosin tämän tiedän kuitenkin vielä joskus toteutuvan. Vielä ei kuitenkaan ole sen aika, vaikka onkin jo kova asuntokuume. 
Erkan paperit
 Tämä liittyy omaan ammatillisuuteen ja siihen, millainen ammattilainen minä voisin olla. Liekö sitten toiveeni, haaveeni ja unelmani ovat sieltä perinteisestä päästä. Suurin ammatilinen unelma olisi saada integroitua tietyssä määrin kehitysvammaisten nuorten toiminta perusnuorten toiminnan sisälle. Tämä vaatii kyllä suuria työpanostuksia ja sellaisen työyhteisön, joka on valmis lähtemään tähän mukaan.


Tässä suurimmat haaveet, toiveet ja unelmat. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti